.

.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Kuvakoostetta syksyisestä Villa Kardemummasta


Pitkästä aikaa ehdin tänne blogin puolelle kirjoittelemaan kuulumisia! Instassa päivitys on niin paljon nopeampaa ja elää hetkien mukana. Tänne blogiin omia haasteita tuo mm. se, että minulla on käytössä tällä hetkellä vain kännykän kamera ja nämä kuvatkin ovat nyt sitten sen näköisiä...PAHOITTELEN!
Kuluneen syksyn aikana olen uudistanut kotia hieman sieltä sun täältä. Keittiössä pitkään palvelleet rottinkibaarijakkarat saivat väistyä  Hayn baarituolin ja ison peltiroskiksen tieltä. Peltiroskis kätkee uumeniinsa kierrätettävät pullot ja tölkit, joille ei tahtonut millään löytyä tilaa keittiökaappien sisältä. Samalla vaihdoin keittiöön vaalean ison maton,  jonka hankin Carpet Vistan valikoimista.
Joulu alkaa myös vähitellen hiipiä köökin puolelle, mikä näkyy saarekkeen hyasintissa, pallovaloissa ja toki eri puolilla kotia havukimpuissa. IHANAA!
Ruokailuerkkeri on tässä vielä alkusyksyn kuosissaan, sillä eilen hämärä laskeutui kovin nopeasti ja teki kuvaamisesta haasteellista. Erkkerin ikkunoissa on nyt tähtivalosarjat ja pöydällä marjakuusen oksia. Muutoin erkkeri on hyvin samanlainen. Tykkään edelleen kovasti tuosta pöytäryhmästä ja Lokki-lampusta. Kyllä kotiin  kannattaa tehdä vain näitä tarkkaan harkittuja hankintoja, joissa aika ei näy.

Ruokailuhuoneen uudistuksen kanssa pähkäsin koko loppu kesän ja alku syksyn. Löysin synkkien mäntytuolien tilalle vihdoin sopivat tuolit, joihin ostin vielä taljat pehmikkeeksi. Näissä on aivan ihana istua! Hankinnat osoittautuivat kuitenkin sen verran "tyyriiksi", että viimeiset kaksi tuolia pöydän päihin ostan vasta veronpalautuksista...
Vaihtoon meni myös rottinkiroskiksesta muokkaamani kattovalaisin, jonka tilalle valikoitui Papen Tromba. Sen valo on mielestäni aivan ihana. 
Huoneesta varastoon siirtyi mäntyinen astiakaappi sekä vanha matto. Nykyinen kaappi puolestaan siirtyi varastosta sisälle ja mattokin tuossa pöydän alla on ainakin kymmenen vuotta vanha. Olipa ihanaa, ettei kaikkea tarvinnut hankkia uutena.
Yläkerran aulassa meillä on edelleen ikuisen kesän fiilis. Sinne tulee valo niin monesta suunnasta, että pienikin auringon kajastus saa tilan tuntumaan kesäiseltä. Yläkerran parveke sen sijaan on saanut jo jouluvalot. 
Täällä lueskelen usein lehtiä ja juon iltateetä. Makkari on seinän takana, joten sinne on hyvä kömpiä heti, kun lehtien luku alkaa unettaa liikaa.
Ja täällä on sitten makkaria yhdeltä kantilta kuvattuna. Hitsi, kun tämä kuvaaminen syyshämärässä on hankalaa, sillä...
...ero muutama viikko sitten ottamani kuvan valomäärään on aika melkoinen! 
Tänne makkariin olen ostanut Pentikin Pioni-sarjan tilalle uudet joulutyynyt, jotka minun piti saada perjantaina Smartboxistani. Enpä saanut. Lähikaupan pakettiautomaatti meni sekaisin ja korjaaja tulee vasta maanantaina. Ehkä maltan juuri ja juuri...
Ensi viikolla olen työmatkalla ja ajattelin tehdä iltaisin hankintoja pukinkonttiin ja kotiin. Tarkoituksenani olisi ehtiä sekä Stockmannille että HM homeen. Myös Akateemisen kirjavalikoimat houkuttavat. 
Itsenäisyyspäivänä meillä aloitetaan perinteisesti joululeivonnaisten leipominen, mutta ennen sitä laitamme paikoilleen loputkin jouluvalot ja paljon kynttilöitä, sekä lasten kangaskalenterit ( myös meidän jo kotoa muuttaneiden, sillä he tulevat jouluksi kotiin- ihanaa!). Olen istuttanut myös Amaryllikset ja ekojen pitäisi kukkia juurikin itsenäisyyspäivän tiennoilla. 
Minusta on ihanaa laitella kotiin joulua, mutta oma tyylini ei ole kovin runsas. Nyt kuitenkin haluaisin tehdä sinne yhden lisähankinnan, jossa kysynkin neuvoanne. Haluaisin pilleistä askarrellun himmelin. Tiedättekö, mistä niitä voisi tilata/ ostaa? Oma aikani ei kerta kaikkiaan tähän nyt riitä ja silti toivoisin niin näkeväni meillä tuon perinteisen, mutta modernisoidun esineen. Vinkkejä siis vastaanotetaan!

maanantai 29. lokakuuta 2018

Ihana, ihana Lontoo

Lontoo on meidän perheen kestosuosikki lomakohde, johon haluamme palata aina uudelleen. Niinpä nytkin syyslomaa suunnitellessa oli selvää, että Lontoo kutsuu jälleen:) Otamme hotellin yleensä Kensington gardenin läheltä, jotta pääsemme ulkoilemaan tarpeeksi. Oysterit meillä on valmiina ja niiden lataaminen onnistuu heti Gatwickin lentokentällä. Tällä kertaa meillä oli niin kiire kaupungin sykkeeseen, että taitoimme matkan kentältä Victorian asemalle Gatwick expressillä. Olipa nopeaa ja mukavaa!


Päivät kuluivat nopeasti ulkoillen, shoppaillen ja nähtävyyksiä katsellen. Iltaisin teimme pitkiä kävelylenkkejä Thamesin rannalla. Hämärtyvässä illassa kaupungin valot näyttivät niin kutsuvilta.

Sää kyllä helli meitä muutoinkin. Päivisin oli 14-17c lämmintä ja aurinkoista. Vasta perjantai-iltana, kun olimme jo lähdössä takaisin Suomeen, alkoi sataa.
Keliaakikon on Lontoossa tosi helppoa syödä myös ulkona. Pret a managerista löytyy hyvin gluteenittomia leipiä ja muuta välipalaksi sopivaa. Kensingtonissa on yksi italialainen ravintola, josta saa mainiota pastaa ja esim. Jamie Oliverin ravintolasta irtosi näin herkullinen hampurilaisateria. Toki reissulla tulee aina myös syötyä sushia ja  paljon. Se vaan on niin hyvää!
Ja sitten niitä ostoksia: Poika ja mies löysivät itselleen tosi komeat talvitakit, kenkiä, neuleita jne. Minä puolestaan ostin pari uutta neuletakkia, käsilaukun ja yöpyjaman. Kotiin hamstrasin tuoksukynttilöitä, teetä ja minttukarkkeja sekä tietenkin paikallisia joululehtiä. Toki ostin myös tuliaisia. Lentokentällä minua odotti vielä ihana yllätys. Yksi lempituoksuistani ( Vercasen Yellow diamond) oli supertarjouksessa ja maksoi vain 40 puntaa!
Olipa taas ihana reissu ja teki meidän perheelle niin hyvää! Nyt jaksaa taas porskuttaa täällä pimeässä ja kylmässä pohjolassa. Tällä viikolla aloittelen kotona muutamaa sisutusproggista, joten sekin tuo kivasti virtaa arkeen ja JOULUN odotukseen.
Pirtsakkaa viikkoa teillekin!

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

My day: lempeä lauantai


Mies ja poika lähtivät perjantaina miesten reissuun ja me jäimme Rasiksen kanssa "patavahdeiksi". Olen oppinut ihan nauttimaan välillä näistä yksinolon hetkistä. Arki kun on usein aika hektistä ja äänekästä. Lauantaina nukuinkin Rasis kainalossa melkein puoli yhdeksään, mikä on minulle kyllä jo tosi myöhään. Heräilin ja " Vain elämää"- jakson innoittamana paistoin itselleni aamiaiseksi munakkaan. Yleensä lauantaisin mies laittelee meille kunnon espressot, mutta minulle iski laiskuus. Tavallisen kahvin voimalla mentiin, mutta sitä sentään tuli juotua pari kupillista.

Rasiksen kanssa lähdimme tietenkin metsään. Koiruliini pomppi mättäältä toiselle, eikä "mummopiirteitä" ollut lainkaan ilmassa. Rasishan on jo 7- vuotias ja välillä tuntuu, ettei vanhene lainkaan. Tosin ihan viime aikoina hän on vaatinut, että hänet nostetaan iltaisin vuoteeseen. Luulen tämän kyllä johtuvan siitä, että uusimme vuoteeseen super paksun , selkäongelmaisten petauspatjan. Siihen tuntuu varmaan pöhköltä ponkaista?

Metsässä vierähti reilu tunti, jonka jälkeen join kupposen teetä ja selailin jälleen tuolivaihtoehtoja. Tämä näyttää kivalta, mutta niin näyttävät tolix-tuolit ja ghostitkin. Lisäksi sain " My sweet home"- Sarilta hyvän idean ostaa nykyisiin tuoleihin aidot taljat pehmusteeksi. Alan pikku hiljaa kallistua tuohon vaihtoehtoon, sillä en kerta kaikkiaan osaa päättää tuota tuoliasiaa. Lisäksi nyt, kun olen muutoin laitellut huonetta uuteen uskoon, pöytäryhmä tällaisenaan näyttää istuvan siihen oikein hyvin. Laittelen varmaankin jo tänään instaan aiheesta vähän kuvia... ( ja vielä: tähän tuli väärän tuolin kuva, jota en saa nyt vaihdettua. Oikeassa oli Hayn paljon saman näköinen , mutta hurrrrjan paljon kalliimpi tuoli:))

Nappasin mukaani banaanin sekä pähkinöitä ja lähdin nallikariin lenkille. Olipa upeat maisemat.

Lenkin jälkeen vaihdoin salikamppeet päälle ja kävin vielä vähän rullailemassa rankaa kuntoon ja tekemässä vatsalihastreenin. Ai että oli voittaja olo! Kahviosta piti ostaa smoothie mukaan, sillä nälkä oli jo valtava.

Kotiin mennessä hain kaupasta hieman sushia ja rahkaa. Kokkailu ei kauheasti innosta nyt, kun yhdelle hengelle on niin helppo vaan ostaa jotain valmistakin. Noloa! 

Hieman huokaistuani ( viestittelin tyttöjeni sekä ystävättäreni kanssa) lähdin Rasiksen kanssa lenkille ja sitten pihatöihin. Rasis myllersi pihalla ja minä laitoin kuistia syyskuntoon. Ai että tykkään noista valkoista Callunoista! Virittelin muuten kuistille koristetikkaisiin jo ekat valotkin. Kivalta näyttävät.
Rasis kaivoi yhden kukkapenkin ihan ympäri ja väsähti. Hänen ottaessa kauneusuniaan viltin alla, minä tein hieman opintojani. Nyt ei vaan oikein jaksa keskittyä opiskeluun, kun mielessä siintää jo perjantaina starttaava syysloma ja se kaikki ihana, mitä meillä on suunnitelmissa Lontoon viikolle.
Illalla paistoin vielä uunissa muutaman riisikakkupizzan ja keitin teetä. Rasiksen käytin iltalenkillä ja yritin jahdata opiskelutehtävästäni kirjoitusvirheitä. Unilääkkeitä ei kuulkaas enää tarvita. Riittää, kun joku sanoo" Mitäs jos perehtyisit tenttikirjoihin?" ja johan alkaa kummasti nukuttaa...
Mukava lauantai, mutta onpa ihanaa saada myös miesväki tänään kotiin:)

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Voihan tuoli!


Instassa totesinkin kirjoittaneeni itseni heti aamutuimaan korvia myöten suohon. Pidin luovan teetauon ja eksyin kokonaan raporttini aiheesta miettimään jälleen tuota meidän pirhanan ruokailuhuonetta. Voin kertoa, että suohon upottiin taas, mutta tällä kertaa TUOLISUOHON.

Rasis viis veisasi, vaikka konttasin pitkin ruokailuhuonetta ja jälleen kerran mittasin, pähkäilin ja suunnittelin muutoksen aikatauluttamista. Sen verran homma on jo edennyt, että iso mäntykaappi on kiikutettu varastoon ja tilalle on tullut huomattavasti kevyempi, valkoinen puukaappi. Uusvanhat matot olen myös pessyt ja ne kuivuvat tuolla mattotelineellä lokakuun auringossa. Ihanaa muuten, että nyt on näin lämmintä ja aurinkoista!

Ahdinkoani ei ollenkaan helpottanut se, että ostin kauppareissulla uuden DEKO-lehden, jossa on jälleen ihania koteja ja sisustuksia. Erityisesti samaistuin sivulla 66 ajatuksiaan kertovan Monan lausahdukseen...
" Jokainen tuoli ruokapöydän ympärillä on erilainen, koska maailmassa on niin paljon ihania tuoleja.". SIINÄPÄ SE ja JUST NIIN! Miten tässä nyt mitään valitset, kun aina tulee vastaan vielä ihanampi ja vielä paremmin meille sopiva tuolimalli?? Teen kohta "Monat" ja ostan meille myös kuusi erilaista tuolia...

Tämä voisi olla yksi niistä tuoleista. EHKÄ. Tai odotas, tuossa vieressä on myös aika kiva...
Voihan itku: tätä menoa istumme samoilla vanhoilla tuoleilla vielä pitkään:)

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Ruokailutilan päivitys tähän päivään


Meillä on ruokailuhuone, joka on todellakin tarpeeseen silloin, kun koko perhe kokoontuu useamman kerran vuodessa juhlistamaan pyhiä tai muutoin vaan jälleennäkemistä. Tämän tilan tarpeellisuuden olemme todenneet monesti myös ylioppilasjuhlien ja vaikkapa kandi-kahvien äärellä. On ihanaa koota perhe ja ystävät juhlimaan. FOOD IS LOVE!
Pöytä on minulle erityisen rakas, sillä sen molemmissa päissä ovat aikanaan syöttötuoleissaan istuneet meidän lapset ja paukuttaneet pöytää lusikoillaan. Pöydässä on mahtavia koloja ja elämän jälkiä muistoineen.
Tuoleja sen sijaan olen pitänyt hankalina alusta saakka ( 22-vuotta!). Ne toki kuuluvat ryhmään, mutta niissä ei kerta kaikkiaan jaksa istua pitkää iltaa. Peffan alle täytyy hakea tyynyä ja selkään vilttiä pehmentämään istuma-asentoa.
Nyt haluaisin keventää tilan ilmettä muutoinkin. Tuo astiakaappikin tuntuu niin kovin raskaalta, vaikka tarvitsenkin sellaisen ehdottomasti tuohon tilaan. Se kun kätkee sisälleen juhla-kattauksenamme toimivan TAIKA-astiaston.
Valaisimena tilassa on joitakin vuosia sitten korista tekemäni kattolamppu, mutta nyt mielin sinne jotakin keveämpää tuon perinteisen pöydän vastapainoksi. Pauli Partasen Laguna meillä on jo eteisaulassa ja se voisi olla yksi vaihtoehto. Innoluxin Tuomas- valaisin voisi  myös olla kiva vaihtoehto tai sitten Yki Nummen Lokki, joka meillä jo on ruokailuerkkerissä.

Tuoleja olen myös etsinyt hiki hatussa. Tavoitteenani on, että itsenäisyyspäivän illallinen syödään rauhassa UUSILLA tuolilla istuen. Veken kalusteen FOX-tuolit kiinnostavat tällä hetkellä eniten, mutta olen kovin arka ostamaan netti-myymälöistä mitään. Onko teillä kokemusta kyseisestä liikkeestä? Valikoima siellä näyttää oikein kivalta.

Tilan taulut ovat taiteilija-isäni maalaamat ja pysyvät kyllä ikuisesti paikoillaan samoin kuin tilassa olevat isot kultapalmut ja muut viherkasvit. Keveys ja päivitys tehdään nyt vaaleilla, uusilla tuoleilla, valaisimella ja ehkäpä myös matolla, jos sellainen osuu kohdalle. Saapas nähdä, onnistunko ja millä aikataululla. Sormet syyhyten tässä pohdin, mistä projektin aloittaisi:)


sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Matkavinkkinä ihana HAILUOTO


Instassa minua seuranneet ovatkin nähneet jo päivityksiäni viime viikkoiselta työmatkaltani Hailuodosta. Pääsin erään hankkeen puitteissa syksyiseen saareen ja majoittumaan ihanaan Luotsi-hotelliin.
Hailuoto on saari Oulun kupeessa ja sinne matkataan tällaisella lautalla. Matka mantereelta saareen kestää puolisen tuntia ja on itsessään jo melkoinen elämys. Saaressa on upea luonto ja maisemat sekä kesäaikaan valkoinen, puhdas ja pitkä rantaviiva- AAH!
Saaren toisessa päässä sijaitseva Luotsi-hotelli tarjoaa majoituksen ohella huippu herkullista ruokaa.

Saaressa asuu kuulemani mukaan 1500 henkilöä vakituisesti. Sieltä löytyy peruskoulu, päiväkoti, terveyskeskus ja lähikaupat. Loma-aikoina väkimäärä lisääntyy toki mukavasti, mutta saari on silti säilyttänyt omaleimaisuutensa ja puhtautensa. Kuulin myös, että viime vuosina saareen on muuttanut enemmän luovien alojen nuoria perheitä, jotka pystyvät tekemään töitään tarvittaessa myös etänä. 
En ihmettele. Saaren rauha ja kauneus tekevät hyvää sekä sielulle että ruumille.

Rannassa kulkee puiset polut, joita pitkin kelpaa astella ja ihailla ympäröivää luontoa. Luotsi-hotellin ja majakan takan ovat kalastajien veneet ja tuvat ja saapa sieltä ostettua tuoretta kalaakin kotiin vietäväksi, jos sattuu oikeaan aikaan paikalle. Saaressa on loistavat marjastusmaastot ja itse ostan Oulun torilta aina vain Hailuodon mustikkaa. Sen maku on jotenkin niin syvä ja pehmeä.
Pääkaupunkiseudulta tulleet hanketoimijat ihastuivat paikkaan valtavasti ja heistä muutama päätti varata jo nyt majoitusta kesää 2019 varten hotelliin. En ihmettele. 
Minun edellisestä käynnistäni saaressa oli kulunut jo vuosia, mutta saaren taika oli säilynyt. Haluan ehdottomasti palata paikalle taas ensi syksynä, sillä rakastan syksyn tuoksua ja myrskyisiä iltoja meren rannassa.
Suitsutettuani tätä ihanuutta joka puolelle, eräs ystäväni kysyi " Miksi et muuta luotoon, jos se sopii sinulle noin hyvin?". Hyvä kysymys...
Nooh,  en jaksaisi noita työmatkoja lautalla joka päivä. Talvesta riippuen mantereella toki pääsee nopeasti jäätietä myöten, mutta silti. Toinen juttu on sitten se TALVI. Olen ollut nuorena Hailuodossa tammikuussa leirillä ja se oli kamala kokemus: hirveä pakkanen ja tuuli ja väkeä ei missään! Tulisin mökkihöperöksi takuuvarmasti.
Vaikka olen sydämeltäni melkoinen erakko ja esteetikko päästä varpaisiin, kaipaan ympärilleni kuitenkin vilskettä ja muita ihmisiä. Ja pakko on myös myöntää, että sitä kauneutta löytyy kyllä täältä kaupungistakin, kun vaan pitää silmänsä ja sydämensä auki.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Sadonkorjuuta


On se mieletön etuoikeus asua täällä puhtoisessa pohjolassa ja saada nauttia tuoreita, kotimaisia marjoja hedelmiä ja juureksia!
Koen alkukantaista mielihyvää oman puun ompuista piirakkaa tehdessäni tai lähimetsästä keräämiäni mustikoita puuron päälle ripotellessani. Tuntuu hyvältä tietää, mistä ruoka on peräisin ja miten se on lautaselleni päätynyt.

Minulla on onni saada työpaikallani joka päivä luomu- ja lähiruokaa kasvisversiona. Tämän innoittamana olen myös kotona lisännyt ruokavalioomme vielä yhden kasvispäivän. Tällä hetkellä syömme kahtena päivänä viikossa lihaa tai kalaa, mutta muuten pyritään ruokailuissa kasvisvoittoisuuteen. Me liikumme paljon ja perheessämme on kasvuikäinen nuorimies. Hänelle maistuu erinomaisesti mm. mifucurry tai chili sincarne, mutta välillä pitää saada myös poronkäristystä tai pestolohta. Kaikkea kohtuudella ja elimistö hyrrää tyytyväisenä!

Löysin itsestäni innokkaan kotikokin aikoinaan sairastuttuani keliakiaan. Opettelin leipomaan itse niin suolaiset kuin makeatkin tarjottavat. Samalla kiinnostuin kovasti elintarvikkeiden lisäaineista ja makeutustavoista. Moni entinen herkku on saanut jäädä kaupan hyllylle lähemmin tuoteselosteita tutkittuani. Kotimaisista viljoista kestän kauraa ja esim. aamupuuron teen gluteenittomiin kaurahiutaleisiin. Tämä mustikkapiirakka on tehty gluteenittomiin kaurajauhoihin ja olipa hyvää!

Mifusuikaleet ovat meidän herkkuamme ja tofusta saa Ramen -keittoon parhaan lisukkeen. Myös hernerouhe on aivan loistava keksintö ja chian-siemen vanukas suurta jälkkäriherkkua. Ilolla tervehdin myös Elovenan uutuutta " Kaurajauhista", vaikka en sitä lopulta itse uskaltanut testata, sillä tuotantolinjalla oli käsitelty myös muita viljoja... 
Viikonloppuna haaveilen pääseväni toriostoksille. Olisi juhlavaa laittaa ruuaksi kanttarellikeittoa ja pyöräyttää tummista karviaismarjoista kermainen ja runsas kerroskiisseli. Miesten iloksi mukaan voisi tarttua myös juurevaa ruisleipää sekä kunnon kimpale kylmäsavu poroa:) 
Mitä syksyisiä ruokaherkkuja teillä on?
Kiinnostaako luomu- ja lähiruoka?