.

.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hyvää uutta vuotta, Happy New Year!


Tähti lensi, näitkö sen?              
Uusi vuosi ja entinen.              
Mikä taakse jää se jääköön vaan, tuo uusi vuosi avaimet mihin vaan!              
 
Hyvää ja elämän rikkauksilla kyllästettyä tulevaa vuotta!
 
Rasavili ja mamma

tiistai 30. joulukuuta 2014

Terveisiä Norjasta! Greetings from Norway!


Haukotus ja terveiset täältä Norjan paukkupakkasista. Tai no joo, nyt narraan: meillä on enää -16c, mutta varjeles loman neljää ensimmäsitä päivää! Pahimmillaan mittari näytti -34,7c! Se ei isäntäperhettämme kuitenkaan haitannut. Perheen pää lähti tuttuun tapaan koiransa kanssa aamulla hiihtolenkille. Minä vaan vingahdin ja katselin ikkunasta ulos. Pissillä kävin JOS OLI PAKKO ja valitettavan usein oli pakko...

Näissä kuvissa pakkanen oikein iskee kasvoille. Olisittepa nähneet mametsun. Se oli kuin eskimo kaikissa vaatteisaan. Tuskin taipui ottamaan askelia!

Siispä se käytti kaiken aikansa sohvalla makoiluun ja lukemiseen. Luettuna on nyt sekä Pulkkisen että Köngäksen uusimmat. Samalla se hoputtaa isäntää lukemaan nopeammin Dan Brownin viimeisimmän hömpän. Sen omat lukemiset kun loppuu, kiitos pakkasten, kesken!!



Sisällä on niin kaunista, kotoista ja lämmintä. Isäntäperheellä on uusi, ihana koti. Kyllä siellä kelpaa koiraneidinkin lomailla.

Kaikkein ihanin on kuitenkin tuo koirakaverini Pelle. Pelle on oikea Alfa-uros ja ah niin komea! Nauravat, että olen saman kokoinen, kuin Pellen häntä... Ääntä minusta ainakin lähtee paljon enemmän ja meillä on täällä hyvin matriarkaalinen järjestys muutoinkin. Minä tyttö vien ja Pelle vikisee:)
 
Terkkuja sinne kotiin! Kohta palaamme Villa Kardemummaan!
 
Rasavili

maanantai 22. joulukuuta 2014

Parempi myöhään kun ei laisinkaan:)


Maanantai tervehdys täältä Villa Kardemummasta! Nyt kävi niin, että eilinen oli niin mukava ja touhukas päivä, että bloggaus unohtui vallan kokonaan! Mamma oli nimittäin sisikojensa kanssa liikenteessä ja kävi mm. laulamassa Oulun Tuomiokirkossa 1700 muun ihmisen kanssa kauneimpia joululauluja. Tilaisuus oli jälleen kerran aivan ihana. Tästä on tullut joka jouluinen traditio mamman ja hänen pikkusiskonsa kanssa. Ilman sitä ei varmaan osaisikaan enää laskeutua joulurauhaan...

Adventtikynttilät sytytettiin kuitenkin tuttuun tapaan ja yhdessä nautiskeltiin kynttilöiden tuikkeessa banaanikanaa. Hyvää oli ja seura mitä parhainta.

Tänään mametsu on sitten siivonnut alakertaa. Tuota joulukuusen takana näkyvää johtosekamelskaakaan ei enää näy- onneksi:)

Puhdasta alkaa olemaan ja tuoksuu niin joululta!


Makkarin kuviin mamma yritti tähdätä vanhaa kirjakaappiaan, jonka oviin se on värkännyt samasta tapetitista, kuin mitä seinillä on, näkösuojat. Mamman kirjoja on nimittäin kaikkialla ja ne eivät aina ole ihan kaunistuksia. Sitä päivää se mametsu odottaa, että saa laitettua taas oikeat kirjahyllyt paikoilleen. Tilan puutteen vuoksi ne jouduttiin varastoimaan treenivälineiden tieltä. No, aika aikaans kutakin! psst. Seppele roikkuu tuossa vielä hassusti. Nyt se on jo saanut joulun vihreän satiininauhan



Tässä muuten niitä joulukukka näperryksiä. Sinkkisoikkoja tehtiin mamman kanssa jokunen. Tuo tontun takana oleva violettivoittoinen sypressiasetelma on menossa anopille. Omalle äidilleen mamma vei oikein iloisen punavalkoisen kukka-asetelman, mutta siitä ei valitettavasti tullut eilisessä
tohinassa napattua kuvaa.
Tuo tonttupurkki on muuten aivan ihana varsinkin hämärässä. Tonttu istuu silloin satumaisessa valossa omassa lumimaailmassaan. Purkin päällä oleva kynttilä kun valaisee suloisesti juuri tontsukan.
Kiitos Martille tästä ihanuudesta!
 
Nyt mamma lähtee saunaan. Minä puolestaan käperryn lampaantaljalle ja odottelen aamua. Silloin pääsen taas piiiitkälle metsälenkille. Loisto juttu, että on loma!
 
Rasavili

perjantai 19. joulukuuta 2014

Siipottaa, siipottaa!


Leppoisaa perjantaita täältä meiltä! Mamma tekee vielä huomisen töitä, mutta jää sitten lomalle. Tänään se aloitti huhkimisen oikein kunnolla täällä kotosalla. Sanoi siipottavansa ainakin tyttöjen asuttaman yläkerran.



Ai että mitä on "siipottaminen"? Kun pesueen keskimmäinen oli pieni, hän laittoi Brion-puuhellalla leikkiruokaa ja lakaisi pikku harjalla lastenhuoneen lattiaa. Kun mamma kysyi nuppuseltaan, mitä hän touhuaa, tyttö vastasi "siipottavansa".

Siipotetaan tai ei, joulu on jo ihan kulman takana. IHANAA! Mamma koristelee kotia ja lauleskelee. Stressiä ei enää tunnisteta edes S-termiksi tässä huushollissa. Nyt puuhastellaan mukavia!
Kukka-asetelmat ovat vuorossa huomenna, mutta mamma aloitteli jo tänään poistamalla isännän tuomasta hääpäiväasetelmasta vanhat kukat ja lisäämällä vähän uusia. Myös nalle sai paikan asetelmasta. Huomenna tähän pitää löytää jotain valkoista... Huomenna valmistuvat  asetelmat myös mametsun äidille ja anopille. Näitä on niin mukava näprätä.

Mamma pyörähti maanantaina Haaparannan Ikeassa ja mukaan tarttui hyasintteja. Valkoisena tietenkin. Ne edelliset ehtivät jo kukkia, mutta näiden tuoksua odotellaan jouluksi. Saas nähdä, ehtivätkö.

Mariskooleihin laitettiin jo juhlakynttilät. Vähän kimallusta tähän taloon kuparin muodossa.

Ja sitten se herkullinen osuus: koti alkaa täyttyä herkkupurkeilla! Alkuviikosta tosin oli kriisin paikka, kun esikoinen oli tyhjentänyt sekä piparipurkkia että pannurieskavarastoja ja ROIMALLA otteella! Nyt herkuhirmuja on vannotettu pysymään pois purkeilta aattoon asti. Saas nähdä, miten käy.
 
Nyt mamma lähtee ottamaan tuliaskakut pois uunista ja jatkaa sitten siipotamista. Yritän muistuttaa sitä huomisesta duunipäivästä, ettei ole sitten aamulla ihan ulalla kaikesta.
 
Tip ja tap itsekullekin säädylle! Rasavili

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

3. adventti- Rasvilin tapaan rennosti retkottaen:)


Köökissä näyttää ja tuoksuu jouluiselta. Sytytimme kolmannan adeventtikynttilän ja nautiskelimme aamun pitkän kaavan mukaan kuusen tuiketta, tuoksuja ja tunnelmaa imien.

Koti pysyy nyt paljon siistimpänä, koska kaikki me haluamme ylläpitää tätä ihanaista joulutunnelmaa.
Tai niinhän sitä luulisi, sillä rakas Rasvilimme on erikoistunut nyt mönkimään itsetekemiinsä talvipesiin sohvatyynyjen alle, lasten ja aikuisten vuoteisiin, ryijymattojen mutkiin jne. jne. Ymmärtäähän sen: pakkanen nousi hurjiin lukemiin. Täällä on -2c:)

Suosikkipaikaksi on kuitenkin muodostunut emännän ja isännän vuode, josta ihanalta turkispeitteeltä kurotellen näkee suoraan ikkunasta ulos.

Jos taas kääntää päänsä toiseen suuntaan, voi nähdä eteisaulaan ja tuntea hertkkutuoksut keittiöstä.
Voihan sen siis näinkin ottaa tämän joulun odotuksen.
 
Rentoa retkottelufiilistä teille kaikille toivottaen: Rasavilin mamma
 
 
ps. Allekirjoittanut ei kyllä retkottele. Se maanantain deadline työhommissa lähestyy, joten aika tsäpäkästi tässä saa konetta naputella... Marja: huomenna juhlistetaan työsuman rauhoittumista kunnon herkkukahvittelulla!

lauantai 13. joulukuuta 2014

RÄPS!: lauantain kuvakoostetta




Voi lauantai! Mammalla olisi yksi isompi deadline töissä maanantaina, mutta se vaan leipoo ja laulaa joululauluja... Meillehän se tosin passaa, sillä maistiaiset ovat aina tervetulleita. Tänään se on leipassut pannurieskaa Sarin blogista löytyneen ohjeen mukaan ja piparipurkkikin on taas täyttymässä. Tähän alkuun kuitenkin kuva mametsun suosikki joulukuusenkoristeista. Mamma sai viime vuonna pikkusiskoltaan joulun alla lahjaksi tällaisia käsinvirkattuja ja sokerilla tärkättyjä ihania lumitähtiä. Tänä vuonna mamma pyysi pikkusiskoaan ostamaan näitä kymmenen lisää. Kotiintoimituspaketti tulee hyvällä tsäkällä ensi viikolla mammaa ilahduttamaan.



Köökin saareke sai uuden öljypinnan ja tähtinauhakoristeen. Vanha limpparipullo asetettiin komeuden päälle kera kynttilän ja niin tuli köökiin joulu.



Tai niin no: isompi osa köökin ja kodin joulua ovat kyllä olleet keittiön sulotuoksut:)
Tässä kuva niistä pannurieskoista. Mamma viritteli ohjeen gluteenittomaksi ja ai hitsiläinen miten hyviä nämä olivatkaan! Suurin osa meni pakkaseen, mutta kyllä 1,5l:n taikinasta jäi maisteltavaksikin.
Välillä piti hieman oikaista selkää ja lukea uusin DEKO. Makkariinkiin on lisätty joulua punasävyisillä tekstiileillä. Joulun alla kuvaan astuu myös kynttilät, joita poltetaan yöpöydillä lamppujen sijasta. Lisäksi mamma tuumailee kirjakaapin lasioviin joulukoristusta. Töpöttelisikö sormivärillä lumihiutaleita vai leikkaisiko paperista tähtiä. HMMMM...

Tässä lopuksi kuva kuopuksen mammalle perjantaina antamasta, ihanasta lahjasta. Kuopus 10v. oli värkännyt mammalle kynttelikön puutöissä. Tämä sopii niin hienosti ruokailuerkkeriimme, että pääsi heti pöytää komistamaan! Kynttelikön vieressä on kuopuksen aiemmin savitöissä valmistama lammas. On mukavaa, kun kaikki lapset ovat kädentaidoissa luovia ja taitavia. Jonkinverran siitä voinee laskea geenien tuomaksi eduksi, mutta iso juttu on myös ollut Steiner-päiväkoti ja osalla muksuista myös ko. koulu. Siellä lapset ovat saaneet rauhassa kehittää luovuuttaan ja oppia uusia itseilmaisutapoja. Se on ollut loistava pohja! Nyt osa lapsista on vaihtanut jo muihin kouluihin ja lukioon, mutta rakkaus itse tekemiseen ja luovuuteen on säilynyt.
 
Kuulostellaan taas!
Rasavilli

torstai 11. joulukuuta 2014

Torstain tunnelmia




Voihan hitsi tätä pimeyttä! Uskotteko, jos kerron, että tämä kuva on otettu n. klo. 14.30 tänään ja näin pimeää oli? Tahdoin siis näyttää, mitä laitamme aina jo itsenäisyyspäivänä olohuoneeseen. Eli joulukuusen! Se saa tuoda valoa ja tunnelmaa tähän joulunaikaan. Kuopus nukkuu nyt patjan kanssa kuusen alla. Se on kuulemma niiiiin ihanaa:)



Silmänilon lisäksi mamma luo kotiin kuonon iloja. Omput ja mandariinit maljoissa, havut maljakoissa ja...

....päivittäin leipastut jouluherkut luovat yhtälailla lähestyvän juhlan tunnelmaa. IHANAA!

Osa herkuista päättyy omiin suihin enemmin tai myöhemmin.

Nämä lähtevät kuitenkin mummille ja ukille.

Suut makiaksi! Rasavilli

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivä, hääpäivä ja 2.adventti- yhtä juhlaa!


Takana on juhlantäyteinen ja leipomusten tuoksuinen viikonloppu. Toki mukaan on mahtunut myös pitkiä metsälenkkejä, kauan odotettu lumisade ja yksi ihana juttu, joka meillä tehdään perinteisesti itsenäisyyspäivänä. Siitä kuvia sitten myöhemmin. Isäntä ja mamma viettävät myös hääpäiväänsä itsenäsiyyspäivänä. Ajattelivat silloin hirmuisen nuorina, kun naimisiin menivät, että tämä juhlapäivä EI VOI unohtua. Sitäpaitsi, koko Suomi juhlistaa samalla myös heidän hääpäiväänsä ihan tietämättään:)

Isäntä toi kotiin perjantaina kauniin kukka-asetelman. On sillä silmää: värit ja tyyli sopivat prikulleen mamman tarkkaan makuun.

Kukkien lisäksi täällä on poltettu kynttilöitä aamusta iltaan ja ihan pikkuisen myös mööbleerattu joulua varten.

Ennenkaikkea olemme kuitenkin keskittyneet leipomiseen. Aloitamme ko. urakan aina näin itsenäisyyspäiväviikonloppuna. Mamma kuuntelee Andrea Bocellin joululevyä ja minä jyrsin köökissä luuta. Välillä keitellään glögiä ja maistellaan porukalla leipomuksia. Aika nastaa!


Lumiukkoja tehtiin iso satsi. Jokaisesta tuli vähän erilainen ja hitsi, kun ovatkin hyviä. Minä nimittäin sain myös oman, tosin ilman noita koristeita ja paljon pienemmän...

Torttuja leivottiin tällä kertaa ihan pakkaseen asti. Eiväthän ne gluteenittomana ole niin lehteviä, mutta muutoin maistuvat kyllä todella hyville. Meidän perheessä nekin, jotka voisivat syödä perinteisiä torttuja, syövät mieluummin näitä!

Ai niin, kiitokset "Villejä Lupiineja"-blogiin hyvästä askarteluideasta! Siellä oli taiteltu tähtinauha, johon mamma ihastui. Ohjeet nauhan tekoonkin olivat selkeät. Mamma taitteli omansa eteisen sypressiin ja sipaisi valosarjan koko komistuksen ympärille. Nättiä tuli ja sopivan rouheaa.
Harmi, kun tuosta eteisestä on niin hankala saada kuvia. Sielläkin on nyt ne uudet tapetit ja joulukin on hiipinyt vähitellen aulaa somistamaan. Tauluja ei vielä ole ja mattokin mietinnässä, mutta kyllä se tästä suttaantuu. Ellokselta taisi tulla juuri sopivasti alennuskuponki, jonka voisi käyttää johonkin ihanaan mattoon...


Ihanaa toista adeventtia teille kaikille! Mamma siirtyy vielä tekemään pariksi tunniksi paperihommia ja sitten odottelemmekin  treeneistä tulijoita kotiin. Luvassa on vielä teen keittämistä ja sipulipiirakan nautiskelua ynnä pitkä iltalenkki MINUN kanssani.
 
Käykäähän viikolla tsekkaamassa, mikä oli SE JUTTU, josta mamma lupasi laittaa kuvia myöhemmin:)
 
Rasavilli

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Näin sydämeeni joulun teen- 1. adventti


Tämä aamu toi mukanaan hetkeksi auringonpaisteen jopa meille Oulun korkeudelle. Metsälenkillä oli ihana käydä ja nauttia luonnon rauhasta pikkupakkasen huuruttamassa maisemassa.

Kotona sytyttelimme ensimmäisen adventtikynttilän ja aloitimme laskeutumisen Jouluun. Meidän Joulun aloitukseemme kuuluu myös se, että matkaamme mamman vanhempien luokse maalle. Mamman isä on eläkkeelle jäänyt, julkisiakin taideteoksia ja veistoksia tehnyt, minun rakas "makkara-ukkini", joka valmistaa joka joulu oman jouluseimen heidän talonsa pihamaalle. Vaikka mamman isällä on sydänvika ja reuma, tämä taideteos valmistuu kuin nakutettu ajoissa valisemaan kylänraittia.


Hahmot ovat sellaisia 130 cm korkeita ja kokonaisuus näyttää todella vaikuttavalta hämärässä. Seimiasetelman lisäksi koko mummila on täynnä taidetta ja jotenkin jouluna siellä tiivistyy "satumainen, joulunhenki". Turha kai mainitakkaan, että ukki on myös loistava leipuri, joten silmänilon lisäksi mummilassa on myös tuoksuja ja vatsan iloja. Eikä pientä koiraakaan unohdeta koskaan. Siitäpä juuri nimitys "makkara-ukki". Siinä ei kuulkaa reuma paljon estele, kun me ukin kanssa leikimme makkarapiiloa. A-luokan nakeilla, totta kai!
Mamma kertoi, että kun hän oli vielä lapsi, kaikki mummilan ikkunat maalattiin "pullomaaleilla" jouluksi ja niihin asetettiin valot. Kerran yleisradion toimittaja oli oikaissut kylänraitin läpi matkalla Ouluun ja lyönyt jarrut pohjaan mummilan kohdalla.
Suorassa lähetyksessä hän oli sitten kertonut löytäneensä todellisen joulun, täältä metsän keskeltä, uskomattoman kauniista kodista:)
 
Ihanaa joulun aikaa kaikille, myös rakkaalle "makkara-ukille" / mamman isälle!