.

.

lauantai 31. tammikuuta 2015

Lauantai ja viiden värin värihaaste alkaa. Osa 1, vaaleanpunainen


Tartuin tähän haasteeseen viimeisenä oljenkortenani päästä kevätfiiliksiin. Mies oli viime viikon Helsingissä työmatkalla ja meikätyttö se pukkasi lunta! Ja sitä tuli ja tuli ja tuli... Rasavili oli ansiokkaasti mukanani pihatöissä, mutta valitettavasti vain työnjohtajana.

Perjantai aamuna lähdin Rasavilin kanssa klo. 5.20 tuttuun tapaan aamulenkille. Aura oli käynyt yön aikana ja pukannut pihan pönkäksi valehtelematta 40cm:n korkuisen polanteen nuoskalunta. Se oli yöpakkasten myötä muuttunut kovaksi kuin betoni. Sitä siinä hakatessani hajosi lumentyönnin ja järki. Ihan oikeasti haaveilin hetken liekinheittimestä, jolla homma sujahtaisi SULAVASTI.
Luojan kiitos mies saatiin kotiin perjantain päätteeksi. Tosin, siihen se sitten loppui lumen tulokin:(
Mutta sitten siihen vaaleanpunaiseen ja sen sisarsävyihin. Kotimme sai valkopesun talven aikana ja nyt se kaipaa aksenttia. Tiedättekö, kun on kuusi vuotta elänyt rakentajan valitsemien, julmetun keltaisten ja sinisten tapettien keskellä, sitä nauttii yhtäkkiä värittömyydestä. Ainakin hetken.
Sitten iskee kaipuu johonkin sävyyn, rauhallisesti ja lempeästi edeten - kiitos!

Se taisi olla Villa Hovi, johon kevään airueena oli tuotu pastellisävyjä olkkariin? Ihastuin ja mietin, josko meillekin ja jotain. Pengoin kaappeja ja tein inventaarion jo olemassa olevista, hempeämmistä sisutustavroistamme. Näitä ei olekaan käytetty kuin edellisesä kodissamme kohta seitsämän vuotta sitten! Löytöjeni innoitamana muokkasin jälleen kerran miehen tuoman hääpäiväasetelman uusiksi. Minusta tämä on nyt niin keväinen ja suloinen.

Pöytäliinan lisäksi kaapeista löytyi Muurlan maljakko, Indiskan "hippibombulanauha", suokkarikoruni : siinäpä se värikartta alkoi jotenkin hahmottua. Pieninä pilkkuina eri puolille kotia, näitä sävyjä, jossakin muodossa, jotenkin- ehkä?
Tauluvarstosta (joo, meillä on paljon tauluja odottamassa ripustusta) löytyi myös miehen kuvaamataidonopettaja tädin maalaamaa maalaus. Tämäkin sopisi kevätilmeeseen.
Ja kaiken kruunaa vuosia sitten kirppikseltä ostettu kunnon räsymatto. Alan innostua!
Nyt lähden surffaamaan nettikauppojen ihmeelliseen maailmaan ja yritän löytää olkkariin uudet, väripalettiin sopivat tyynynpäälliset ja torkkupeiton.
Tulkoon vaan lunta. Tämä frouva nauttii nyt sisustusunelmista.


Mukavaa lauantai-iltaa toivotellen: Rasavilin mametsu

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

7- Kysymystä ja sen seitsämän vastausta:)



Sain "Kotoilua Mäkelässä"- blogin Annelta mukavan, seitsämän kysymyksen haasteen. Kiitos Anne! Toivottavasti jaksatte lukea vastaukseni loppuun saakka:) Ja huom., lopuksi haastan uudet bloggaajat mukaan saman pohdinnan äärelle.

1. Oletko keittiön hengetär ja mikä on bravuuriruokasi?

En ole mikään huippukokki, mutta pidän ruuanvalmistamisesta ja erityisesti uusien reseptien kokeilemisesta. Meillä syödään päivittäin aamiainen, päivällinen ja iltapala yhdessä kuulumisia vaihdellen.
Sunnuntaisin katamme pöydän aina hienommin ja valmistamme myös jälkiruuan.
Uskon vahvasti sanontaann "FOOD IS LOVE". Nautin kovasti perheen yhteisistä ruokailuhetkistä keskusteluineen. Keittiönpöydän ääressä käydään aina parhaat ajatustenvaihdot ja ratkaistaan poliittiset ongelmat ilmastonmuutoskysymyksiä unohtamatta:)
Oman haasteensa kokkaukseen tuovat gluteenittomuus ja esikoisen kasvisruokavalio. Innokkaana kokeilijana olen kuitenkin tottunut soveltamaan ja juu- hyvää on!
Bravuurini on Kana Cacciatore, Moussakka ja leivonnaisista New Yorkin juustokakku ynnä Jamie Oliverin mutakakku. Osaan myös valmistaa hyvää pestolohta ja lampaanpaistia...


2. Mitä muuta harrastat kuin bloggaamista?

Luen paljon. Yleensä paria kirjaa ynnä lehtiä limittäin, lomittain ja rinnakain. Meillä on lehtikori jopa vessassa, sillä meillä lukevat kaikki.
Pään tyhjennän juoksemalla. Elimistöni vaatii säännöllistä puhdistautumista ja se onnistuu parhaiten raivokkaalla hikilenkillä. Tosin, tänään tein märän lumen lumityöt ja se tuntui ajavan saman asian. Olo on kevyt ja onnellinen. Pidän myös joogasta, mutta en ole löytänyt itselleni sopivaa (lue: sopivan hintaista) joogasalia. 
 Lisäksi harrastan  pihan hoitamista ja remppailua. Viimeksi tapiseerasin ja maalasin koko alakertamme intoa puhkuen.

Oma perhe tietää minusta myös toisen puolen: suunnittelen, pähkäilen ja pohdin asioita liiankin pitkälle. Niin ja rakastan sanoilla kikkailua ja kunnon palopuheita! Tarpeen vaatiessa voin "laulaa suohon" useimmat ihmiset. Onneksi ikä on tuonut harkintakykyä ja viisautta, jopa minulle:)

3. Unelma-ammattisi lapsena ja miten haaveille kävi?

Näyttelijähän minusta piti tulla. Harrastin näyttelemistä aktiivisesti vuositolkulla ja olin jättämässä lukiota kesken päästyäni erääseen oppilaitokseen "näyttämötyön"-linjalle. Haave jäi, kun ymmärsin, että minua kiinnostaa niin moni muukin asia tässä maailmassa. Tajusin myös, että moni mielenkiinnonkohteistani vaatii jatko-opiskelua. Lähdin yliopistoon opiskelemaan ja päädyin  työhön, jossa saan yhdistää tietoa ja tunnetta päivittäin. Olen tyytyväinen valintoihini, vaikka joskus mietinkin, millainen ihminen minusta olisi kasvanut luovalla alalla?

Omat lapsemme ovat kaikki luovia eri tavoilla. Odotan innolla, millaisia polkuja he tulevat valitsemaan.


4. Sisustuksesi kulmakivet? Värit, materiaalit, tyyli- vai joku muu?

Varmaankin se joku muu... Tiedän tarkasti, mitä haluan, mutta sitä ei välttämättä ole olemassakaan. Nautin muotoilusta, mutta en halua desing-kuvastoa kodistamme. Olen esteetikko, mutta haluan, että jokainen perheessämme tuntee kotimme omakseen. 
Nyt makustelen uutta, vaaleaa ilmettä kodissamme. Mietin, miten se saadaan hengittämään...

5. Millainen on musiikkimakusi ja onko sinulla lempiartisteja?

Olen musiikin suurkuluttaja. 
Pidän esim.: Rajaton, Scandinavian Music Group, Bo Kasper´s orcestra, Gold play, Tom Odell, Andrea Bocelli sekä vanhasta kunnon Jazz musiikista. Myös Sade Adull pehmeine souleineen saa minut hyrisemään.
En pidä: iskelmät, humppa, heavy-musiikki. 
Valitan, en vaan kertakaikkiaan ole näihin oppinut ja yritystä on ollut! Kuunnelkaa te muut minunkin edestä. Musiikki tekee hyvää.

6. Jos saisit valita, millä historian vuosisadalla tai vuosikymmenellä eläisit, minkä valitsisit ja miksi?

Pidän elämästäni juuri nyt. TOSIN, jos saisin valita, asuisin ja eläisin perheeni kanssa mieluummin Välimeren rannalla. Kärsimme pimeästä talvesta ja kylmästä koko perhe. Lisäksi olemme niin tummia, että sopeutuisimme vallan hyvin etelämmäksi. Meniköhän haikaralla suunta sekaisin, kun pudotteli meidät tänne pohjoiseen?
7. Pakopaikkasi- onko sinulla sellaista ja jos on, niin mikä?

Lähin pakopaikka ovat kirjat. Niissä arki unohtuu ja tarina vie mennessään. Konkreettinen pakopaikka on pururata, mutta ihan kaikkein parhaiten irrottaudun arjesta matkoilla.
Rakastan Englantia ja olen reissannut siellä useampaan otteeseen yksin ja perheen kanssa. Voimme vallan hyvin syödä joka aamu puuroa ja marjoja ja jättää huvipuistot väliin, kunhan pääsemme parikertaa vuodessa (ainakin) koko poppoolla maailmalle. Ihanaa, kun lapset ovat jo niin isoja, että reppureissut onnistuvat loistavasti. Ja todellakin: kaupunkiloman tarvikkeet täytyy mahduttaa kettureppuun! Yritämme siirtää lapsillemme "passi ja hammasharja"- matkustelun taitoa. Hyvin olemme onnistuneet ja isommat tytötkin ovat reissanneet jo vaikka ja missä.
 Aurinkomatkat ovat sitten asia erikseen. Silloin otetaan koko kapsäkkiarsenaali käyttöön.

Koti on maailman paras paikka ja siellä olevat rakkaat pitävät arjen hyvinvoinnista huolta. Elämä on hyvää juuri näin.
Nyt heitän haastekapulan samoilla kysymyksillä seuraaviin, ihaniin blogeihin:

FRU FRIIDA
PÄIVÖLÄN PAISTE
ARTUN TASSUNPAINALLUKSIA

Ihanaista loppu viikkoa teille kaikille!

Rasavilin Mametsu



sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Friday, Saturday, Sunday: some photos /// perjantai, lauantai, sunnuntai: kuvakoosta

Perjantaina kuvittelin töiden jälkeen olevani tulossa flunssaan. Viestittelin siinä kaverinkin kanssa ja sanoin meneväni ajoissa nukkumaan, jotta tauti ei pääse päälle. Ei ollut flunssaa se. Oli ystäväni migreeni, joka pitkästä aikaa yritteli tulla vieraisiin. Söin hevosannoksen panadol-burana-kahvi-coctailia ja painuin kuuman suihkun kautta vuoteeseen. Turruttaahan se, mutta kuten kaikki migreenistä kärsivät tietävät: "the migreeni" on takaraivossa väijymässä vuorokauden tai pari!


Lauantaina menin sovitusti aamulla töihin ja kiitos mielenkiintoisen päivän (ja buranan) jyskyri ei tullut päälle. Samaan aikaan kuopus oli kilpailuissa ja tienasi liukuhihnalta mitaleja. Kotiin päästyäni aloitin mitalistille vadelmakeikauskakun paiston. Olisittepa nähneet, kun isä ja poika palasivat kilpailusta. Oltiin niin Euroopan omistajia (siis molemmat) että!
Ai niin, alempi kuva tuli otettua putipuhtosista Annon-matoista. On se loistojuttu, että vajaan kilometrin päässä meiltä löytyy pesula. Nyt vein sinne ekaa kertaa myös päiväpeitteen ja hain tosiaan vaihteeksi matot takaisin. Onhan se hullua pitää valkoisia mattoja, mutta minkäs voit, kun ne näyttää silmään niin kauniilta...

Päänsärky jatkoi tikusteluaan, joten tein perinteiset: join litratolkulla Detox-teetä ja vedin ihan pieniä leipäpaloja suolan, pippurin ja oliiviöljyn kera. Migreenissä kaikki oksettaa, mutta jos et syö mitään, menet ihan makaroniksi, eikä jomotus taitu ikinä.



Tänään olen syönyt jo luonnonjogurttia ja gluteenitonta mysliäkin ja olo alkaa olla normaali. Kävin myös pitkän kävelylenkin. Elämä siis voittaa. Pistän tämän nyt ihan sen piikkiin, etten pakkasten vuoksi päässyt juoksemaan koko viikolla. Minun elimistöni vaatii oikein sikamaisenkamalaa äijähikoilua ja höyryjen päästämistä koko kehosta. Jos näin ei toimi, turpoan ja jysähtää migreeni. Ruokailukin oli viime viikolla liikkumiseen nähden epäsuhteessa. Edu Kettunen muistaaksen lauloi "Saatana kone älä hyydy". Näin nelikymppisenä täytyy ihan aktiivisesti muistaa pitää omasta koneistostaan huolta. Tämä oli itseasiassa taas oikein hyvä muistutus minulle.

Nuoriso ja mies ovat hallilla. Lähden Rasavilin kanssa nyt lenkille ja ryhdyn sen jälkeen Quasildojen värkkäykseen. Aika ihanaa olla taas oma, terve itsensä!!!!
 
Pirtsakkaa tulevaa viikkoa teille kaikille ja pitäkää huolta itsestänne!
 
Rasavilin mametsu

torstai 22. tammikuuta 2015

Thursday: My day in pictures /// Torstai, päiväni valokuvina





It`s freezing and beautiful. We have had "the great cleaning day" and now it`s time to enjoy the warmth of the fireplace.
 
I´m going to make some tea and we have cupcakes. Yam!
 
 
Siivouspäivä takana. Hain ensimmäiset netin "kauppakassiostokset" tänään Raksilasta ja olin todella tyytyväinen tähän palveluun. Tavarat kannettiin minulle autoon asti ja kaikki tilaamani tuotteet olivat ykköslaatua! Suosittelen oululaisia, ruuhkavuosissa himmailevia äitejä kokeilemaan. Olin niiiiiin tyytyväinen.
 
Nyt on sitten leivottukin ja kohta alkaa "Rouva ministeri".
Kuopus saa tulla sohvalle minun ja miehen kainaloon. Pojalla vääntää masua vieläkin. Isommat tytöt kapusivat jo yläkertaan, mutta ainakin keskimmäinen tuntuu vielä soittavan kitaraa.
 
Hei yksi juttu on pakko kertoa. Mietin siivotessani, että mikä kopina kuuluu yläkerrasta. Ette arvaa, keskimmäinen siivosi 12cm:n korkkarit jalassa! Sanoi että haluaa oppia kävelemään ne jalassa tilanteessa kuin tilanteessa (meille on tulossa paljon juhlia) ja siivous on parasta treeniä. Sitäpaitsi, hänen mielestään korkkarit tekivät koko ällöhommasta jotenkin ylevämpää!
Noo, Anna-Leena Härkönen kertoi siivoavansa alusvaatteissaan, koska "Alasti ei kehtaa ja hommassa tulee hiki. Miksi turhaa siis pukeutua, kun kuitenkin joutuu menemään suihkuun."
 
Mahtava oivallus, täytyy kokeilla. Siis tuo tyttäreni versio, tietenkin;)
 
Huomiseen: Rasavilin mametsu
 
 

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Wednesday, flowers and good food /// Keskiviikko, kukkasia ja kokkailua


Tänään on ollut aika mukiinmenevä päivä. Aamulla kuopus ilmoitti, että olo on outo ja mahaa kääntää. Poitsu jäi suosiolla kotiin nukkumaan, sillä opettajalta oli juuri illalla tullut viesti luokan vatsatautiepidemiasta. Kuopus on varustettu teräspuolustuskyvyllä, joten jos  olo on outo, silloin on viisainta pötkötellä.
Aamulla isot tytöt lähtivät bussilla kohti koulujaan, mies työmatkalle Rovaniemelle ja minä omalle työpisteelleni. Kuopus otti Rasavilin kainaloon ja molemmat jatkoivat onnellisina unosiaan. (Rasavili oli tosin käynyt jo puolen tunnin lenkillä ja vetänyt nassukkaan annoksen lihapuuroa.)

Työpäivä sujui mukavasti ja kiitos mainion työparini: myös naurua riitti sopivasti! Töiden jälkeen kiiruhdin kuuntelemaan ajankohtaisen, alaani liittyvän luennon. Ilokseni sain viritellä luennon jälkeen hyviä keskusteluja muiden osallistujien kanssa. Kotiin ajoin hyvillä mielin ja pää ajatuksia sinkoillen. Koska fiilis oli niin lennokas, pyörähdin kukkakaupan kautta ja ostin itselleni uuden orkidean ja valkoista meriheinää.
Kotona minua odotti lenkillä käynyt , peräti tyytyväinen koira ynnä kolme lapsukaistani. Esikoinen rustasi keittiössä Edelfelt -esitelmää, keskimmäinen lojui jossakin ihmeellisessä laiskiasiasennossa sohvalla silmälasit vinossa ja kuola poskella (oli nukahtanut kesken ruotsin sanojen pänttäyksen) ja kuopus kattoi pöytää. Siinä sitten vaan äkkiä kokkaamaan. Tänään ruokalistalla oli kasvispyöryköitä, tummaa riisiä ja eilisen chili sin carnen jämät. Ihan maittavaa oli!
Illan päälle rustasin orkidea-asetelmaa ja soittelin isosysterille.
 Hyvän ystävän kanssa vaihdettiin pikaisia ja ajankohtaisia tekstarikuulumisia. Jospa toukokuussa olisi aikaa käydä hänen luonaan "etelässä" ihan kyläilemässäkin...
Nyt, kellon ollessa puoli kahdeksan, alakerrasta kuuluu vatkauksen ääntä. Keskimmäinen tekee lättyjä. Esikoinen naputtaa vielä Edelfeltiään ja kuopus pelaa futispeliä. Mies laittoi viestiä Iistä. On palailemassa kotia kohti. Minä teen täällä työhuoneessa vielä hetken töitä ja painelen sitten lättyjen syöntiin ja koiran kanssa lenkille.
Tai mikä koira se nyt on, kaikesta päätellen se käyttää päivänsä itseään sivistäen, vieraskieliseen kertomakirjallisuuteen perehtyen!!!
 
 
Huomenna on sitten torstai ja sehän on tiettävästi  toivoa täynnä. Minulle se on aina viikon yksi mukavimmista päivistä. Aloitamme nimittäin torstaisin viikonlopun virittelyn. Pöydässä on silloin hyvää ruokaa ja teemme koko perheellä jotakin kivaa yhdessä. Usein se on jonkun pelin pelaamista, elokuvan katsomista tai sitten vaan yhdessä röhnöttämistä ympäri olkkaria jutustellen. Jos joku meistä on työ/opiskelureissussa torstaina, pidämme kuitenkin muulla porukalla tästä rutiinista kiinni. Kun "arkea" on viikossa 3,5 päivää ja "ei arkea" 3,5 päivää, on tasapaino elämässä taattu:)
 
Rasavilin mametsu

tiistai 20. tammikuuta 2015

Tuesday: Freezing day! /// Jäätävä tiistai!

Ihmiset, ne juoksee ja touhuaa. Hätäisesti käyvät syömässä ja nukkumassa. Minä tarkkailen ja nautiskelen ja vaikka en osaa teille sitä aina kertoakaan, tiedän yhtä suun toista teistä ja maailmastanne.

Tänään nautin takan lämmöstä ja pehmeästä sohvasta. Ulkolenkit ovat inhoja: korviin tuulee ja mahan alus on jäässä. Mamma suostuu moneen pikkupisulenkkiin pitkien kävelyjen sijaan. Jee, tämä on Rasavilin luksus eloa:)



Töissä klo. 8-16.00. Sitten talla pohjassa kotiin ja ruuan laittoon ynnä Rasavilin kanssa lenkille. Mies hakee esikoisen töistä ja syömään päästään noin klo. 18. 00.
Ulkona on jäätävä sää. Mittari näyttää -23c ja kaiken kruunaa kylmä tuuli. Tänään ei askelia kerry minkään vertaa. Rasavilikin tunkee kuonoaan syvemmälle viltin sisälle.
Haemme miehen kanssa vuoron perään puita takkaan. Ihana takka. Ihana lämpö!
 
Pyykitkin on tullut laitettua koneeseen ja nyt siirrän ne kuivausrumpuun. Keskimmäinen on kotiutunut treeneistä, mukavaa. Käväisen suihkussa ja lisään päähän tehohoidon. Pitkä tukka vaatii extrahuolenpitoa näin talvisin.
Laittelen iltapalaa ja kuuntelen kuulumiset. Yhdessä istutaan iltsikan ääreen.
 
Yhdeksän maissa Rasavili pääsee vielä "postilaatikkopisulle" ja me miehen kanssa suunnittelemme huomisen kuskauskuviot.  Lisäämme ehkä vielä pesällisen puita takkaan.

( Today the weather is really freezing. It`s -23c and windy.
I dont want to do sports there. It`s too cold.
Rasavili-dog is freezing.
I am freezing...
We take our places near to fireplace and enjoy.
It`s wonderful to warm up by fireplace. )



Hyvää yötä täältä Villa Kardemummasta!

maanantai 19. tammikuuta 2015

Smile, it´s MONDAY:) /// Maanantai, hymyä huuleen:)

Se on arki taas! Perhe lähti painamaan kukin omiin suuntiinsa tuossa seitsämän jälkeen ja minä tyttö  jäin tänne Villa Kardemummaan "patavahdiksi".
 
( It´s monday again. Mam and dad went to work and kids to school. I decided to stay at home...)

Mammalla taisi tulla hieman kiire. Muille se keitteli puurot, mutta itse se aikoo pärjätä kahvilla ja ompulla.
Ei kun nythän mä honasin: sehän otti pakastimesta viime torstaina jääneet kiinalaiset ruuat evääkseen! Se aikoo nautiskella ne työpaikan kahvihuoneessa jossakin välissä.
No, tämä koiruliini kömpii nyt isännän ja emännän vuoteeseen ottamaan ihanat, pitkät kauneusunoset. "Because I´m worth it!"
 
(  People are  so busy. Allways in a hurry.
 I´ll take a nap. Just because " I´m worth it" .

Iltapäivä ja perhe kotiutuu. Lapsilla on isot omat huoneet ja koulupöydät , mutta, mutta... KEITTIÖ on kodin tapahtumakeskus ja lennonjohtotorni. Siellä on elämä kaikessa kirjossaan. Sitäpaitsi, on tosi kätsää, kun lukiolainen ja ysi voivat tehdä läksyjä ja samalla neuvoa toisiaan ja päivittää kuulumisiaan.
 Ai missäkö kuopus on? Se teki jo läksyt ja auttaa nyt mametsua ruuan laittamisessa. Tänään luvassa on vielä kunnon iltalenkki, esikoisen kuskaaminen jumpalle, keskimmäisen kippaaminen treeneihin ja yksi puhelu mametsun läheiselle. Niin ja mametsun täytyy vielä jossakin välissä tehdä yksi työjuttukin...
Taitaa jäädä isännän hommaksi tänään tuo pyykinpesu.
Tavoittena kun on, että koko perhe on nukkumassa klo. 22.00!
 
( The kitchen is the heart of the home. It´s the place where ewerything happens, where kids do their homework, mam and dad cook and I have my own place.
Have a nice monday evening!)
 
 
Rasavili

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Sunday: what a lovely day! /// Sunnuntai, miten ihana päivä!


Tänään olemme nauttineet kivasta ulkoilusäästä. Askelia on kertynyt ihan vimmatusti, yli 16 000 ja mieli on energinen. Nyt on hyvä suunnata ajatukset jo ensi viikkoon ja sen haasteisiin. Viikosta onkin tulossa pitkä, sillä olen myös lauantain töissä.
(Today we have been outside a lot. The weather has been really nice. I have took more than 16 000 steps!)

Alelöydötkin löysivät paikkansa kotoamme. Tänään myös söimme pitkän kaavan mukaan ja "pyhäastioilla". Sunnuntaisin on kiva aina kattaa vähän juhlavammin. 
Jotta ruokaa riittäisi jatkossakin, päätin kokeilla tänään S-ketjun "kauppakassi"- palvelua. Jännäähän se oli suunnitella ostoslista ja sitten klikkailla netistä tuotteet virtuaaliseen ostoskärryyn. Loppuviikosta hurautan sitten hakemaan valmiiksi pakatut ruokakassini Raksilasta. JOS tämä oikeasti toimii, käytän palvelua jatkossakin. Meillä menee jo yksistään maitoa niin paljon, että tämä auttaa kummasti ruokakassien raahamisessa. Joo ja shampoot, pyykkipulverit, wc-paperit ja kaikenmoiset gluteenittomat kuivatuotteet otan myös niiiiiin miellelläni jonkun muun etsimänä ja pakkaamana:)

 Sitten iltapäivän kaunistelunäpertelyä: Miehen antaman hääpäiväasetelman muokkasin nyt kolmannen kerran uusiksi ja mielestäni se näyttää edelleenkin kauniilta. Minulle on tärkeää se, että joka päivä voin tehdä jotakin, mistä tulee hyvä mieli. Usein se "jokin" pitää sisällään liikuntaa, lukemista tai jotain ihanaa näpertelyä. Tänään olen saanut tehdä niitä kaikkia!
Mukavaa oli myös se, että pikkusiskoni soitteli kotimatkallaan ja saimme vaihtaa kuulumisia. Meillä on jännä, telepaattinen yhteys: olin juuri suunnitellut soittavani hänelle illan päätteeksi! Taidankin nyt siis soitella isosiskolleni. Siskot ovat minulle tosi tärkeitä ihmisiä.
Kiva oli myös vaihtaa kuulumisia lasten harrastuskavereiden vanhempien kanssa.
( I made a new flower arrangement. To me it`s important to do every day something, what makes me happy)

Päivää rytmittävät Rajttoman "KEVÄT"- levy ja Rooma-palapelin palat. Rajaton tarjoaa ihan uskomatonta tunnelmatulitusta taidokkaalla ilmaisullaan ja palapelit, no tiedättehän te, ne vaan auttavat hiljentämään vauhtia. Sitäpaitsi, niitä on tosi hauskaa tehdä koko perheen voimin ja varsinkin kohteesta, jonne olemme suuntaamassa -ööööö- 75 päivän kuluttua:)
Joten, ensi viikko: antaa paukkua! Olen niin valmis kaikkiin tarjoamiisi haasteisiin!
Rasavilin mama
ps: Tulipa nukuttua viime yönä 9,5 h. Ei ihme, jos on virtaa...

I slept over 9,5 hours last night. It is no wonder that I´m now full of energy:)

lauantai 17. tammikuuta 2015

Saturday, clothes and wallpapers /// Lauantai, vaatteita ja tapetteja


Tänään vuorossa oli vähän pakollisia kauppakierroksia. Kuopus tarvitsi vaatetusta. Samalla tourneella ajattelin pyörähtää katsastamassa alakerran vessaan tapettivaihtoehtoja. Noo, kuopuksen vaatteita ei löytynyt, mutta minun garderobini täydennykseksi lähti tämä ihanan värinen neule. Ai niin, kerrottakoon, että kuopus itse oli tällä välin treeneissä. Minulla oli vain tarkka ohjeistus ostoksiin:)


Kotona sitten mallasin neuletta jo olemassa oleviin vaatteisiini. Se sopii ainakin tuon Globalin samettihameen ja Anna Fieldin laukun kanssa. Lisäksi minulla on yksi Voglian harmaa kynähame, jonka kanssa se voisi myös mätsätä. Ja korujahan minulla on joka mielentilaan...




Tapettikaupoilla tuskastuin liian monen ihanan vaihtoehdon keskellä. Räpsin kuvia sieltä täältä ja ajattelin Kingin jälkeen käydä miehen kanssa äänestystä meille valittavasta vaihtoehdosta. Lisäksi minulla on näyte "tapettimaailman mustasta hevosesta" ja pahoin pelkään mieheni ihastuvan juuri siihen. Se, millaisesta tapetista on kysymys, jääköön vielä salaisuudeksi.
 
Iltapäivällä isot tytöt lähtivät treeneihin ja me miehen kanssa juoksemaan. Hyvää teki!
Rasavili oli aamulla kanssani metsälenkillä tunteroisen ja nyt päivällä kuopus hoiti ulkoiluttamisen. Koiruliini on iltalenkkiä vaille valmis rönähtämään sohvalle muun perheen kanssa.
 
( We are going to remodel the downstairs toilet. I´m looking for a suitable wallpaper to the toilet, but it is so difficult! There are too many options!
I also went to buy some new clothes and I found this beautiful colour sweater.
In the afternoon I went to jogging and to the sauna. Oh, life is so good!)
Tänään on muuten meidän pesueen perinteinen pizza-päivä! Resepti on suoraan MÄKISEN KAUPPA-blogista, mutta meillä tämä tehdään luomu ynnä gluteenittomiin pizzajauhoihin ja sekaan laitetaan noin ruokalusikallinen psyliumia. Tästä annoksesta saa leivottua pizzaa viidelle henkilölle.
 
PERUSOHJE:
 
n. 9dl vehnä/pizzajauhoja
n. 3dl kylmää vettä
3 tl ruususuolaa
kunnon loraus laadukasta oliiviöljyä
 
Laita kaikki aineet yleiskoneeseen ja vaivaa noin 5 min. Taikinaan on tärkeä saada kunnon sitko.
Anna taikinan levätä jääkaapissa noin puoli tuntia.
 
Kaaviloi viideksi pitzzapohjaksi (Itse kaaviloin suoraan leivinpaperille. Näistä tulee oikean pizzan mallisia ja kokoisia.)
 
Paista kiertoilmauunissa 275c noin 5 min. On parempaa kuin monessa pitseriassa!
 
( In the evening I am going to make some pizza. Home made pizza is delicious!)
 


Ai niin, tämä on ollut koko päivän yksi nuorisomme suosikkipuheenaiheista. Pääsisäisen Rooman matkamme sen kus lähestyy. Meillä on jokaisella puhelimessa sovellus, joka näyttää starttihetkeen olevien päivien lukumäärän kera tämän tunnelmakuvan. Ollaan me hassuja.
 
Näihin kuviin ja tunnelmiin: Rasavilin mametsu
 
ps. Ihanan lokoisaa lauantain jatkoa teille kaikille!

An ordinary week in my life: friday ( snowday) /// Tavallinen viikkoni: perjantai ja lumikaaos


Amandan tuvan innoittamana päätin minäkin pitää viikkopäiväkirjan ihan tavallisesta arjestamme. Tykästyin itse niin kovin Amandan tuvan tunnelmiin. Koska blogissa on vieraskielisiä lukijoita, kirjoittelen hieman tiivistetysti tekstin myös englanniksi. Koettakaa kestää, myös virheeni:)

Perjantaina kello pirisi tuttuun tapaan klo. 5.20. Nousen yleensä samantien ja laitan kahvin tippasemaan. Samalla vedän ulkokamppeet päälleni ja lähdemme Rasavilin kanssa aamulenkille. Minulla on käytössä tuo Polarin Loop- ranneke ja pyrin hippasemaan joka päivä vähintään 12 000 askelta. Se onnistuu, kiitos Rasavilin, tosi helposti:) Juoksen 2-3 kertaa viikossa myös 5km:n lenkin, ja silloinhan noita askeleita kertyy tosi paljon enemmän. No, lenkin jälkeen suihkuun ja muksujen herättely aamiaiselle. Mies vie tänään kuopuksen kouluun, joten pääsen körryyttelemään suoraan töihin. Matkaa työpaikalle on noin 6 km, mutta tänä aamuna matkan teko on hidasta. Lunta on tullut taas ihan älyttömästi ja ihmiset ajavat hitaasti letkassa kohti kaupungin keskustaa. Jes, onneksi matka taittuu edes etanan vauhtia...
 
( I deciden to tell you about an ordinary week in my life.
So: a day of my life: FRIDAY , SNOWDAY
 
I woke up at 5.20 and went for a walk with Rasavili. My goal is to walk 12 000 per day. Usually it is easy ,because I have this lovely personal trainer Rasavili.
My hobby is running and I run  3 times a week for 5 kilometeres. On those days I get much more steps, ofcourse.
 
I went to work and wondered at  the amount of snow...)


Lyhyen työpäivän jälkeen piipahdin kaupassa ostamassa vielä pari eilen unohtunutta ruokaostosta. Mukaan tarttui alelaatikosta uudet kaitaliinat ja kynttilä. Tänään on tarkoitus siivota koti oikein kunnolla, joten näillekin löytyy varmasti käyttöä.
Kaupan jälkeen surautin hakemaan kuopuksen koulusta.
 
( My working day was short. After that I went to grocery and bought some milk and onions. Yes, and something else too...
Then I applied my son from school. Today we have  a great cleaning day at home.)

Välipalan jälkeen siivosimme hullun lailla. Jossakin välissä mies lähti viemään kuopusta treeneihin ja minä lähdin Rasavilin kanssa lenkille.
Kuudeksi surautin hallille hakemaan keskimmäistä treeneistä.
Sitten kotiin valmistelamaan illallista.
Mies, kuopus ja esikoinen kotiutuivat seitsämän maissa ja mies toi krysanteemikimpun tullessaan. Aika ihanaa!
 
( We cleaned the home and then I went for a walk with Rasavili. My son and husband went to sports training. The children ( we have also 2 daughters) and my husband were at home at 7 pm and I got some lovely flowers.)






Illalliseksi teimme yhdessä paistettuja paprikoita kasvis- ja lihatäytteellä. Esikoisemme kun on kasvissyöjä.
Jälkkäriksi oli jotain niin järkyttävän lihottavaa kuin Kinderpiirakkaa. Hyvää oli!
Kävin Rasavilin kanssa vielä iltalenkin ja sen jälkeen olinkin valmis lukemaan "The Goldfinchiä" vielä muutaman sivun. Mies on kohta kahlannut Infernon läpi, joten luettava on turvattu myös jatkoksi. Onneksi, sillä uni ei tule ilman iltalukemista!
 
Mukava perjantai ja ihana päättää se nukahtamiseen puhtaiden vuodevaatteiden välissä. Kyllä kelpaa:)
 
( For a dinner we made stuffed sweet peppers and chocolate cake. It was delicious!
Before I went to sleep I went for a walk with Rasavili and read few pages the book  (Donna Tratt: The goldfinch). See you tomorrow!
 
Huomenna sitten ihan muita juttuja: Rasavilin mametsu