.

.

lauantai 31. tammikuuta 2015

Lauantai ja viiden värin värihaaste alkaa. Osa 1, vaaleanpunainen


Tartuin tähän haasteeseen viimeisenä oljenkortenani päästä kevätfiiliksiin. Mies oli viime viikon Helsingissä työmatkalla ja meikätyttö se pukkasi lunta! Ja sitä tuli ja tuli ja tuli... Rasavili oli ansiokkaasti mukanani pihatöissä, mutta valitettavasti vain työnjohtajana.

Perjantai aamuna lähdin Rasavilin kanssa klo. 5.20 tuttuun tapaan aamulenkille. Aura oli käynyt yön aikana ja pukannut pihan pönkäksi valehtelematta 40cm:n korkuisen polanteen nuoskalunta. Se oli yöpakkasten myötä muuttunut kovaksi kuin betoni. Sitä siinä hakatessani hajosi lumentyönnin ja järki. Ihan oikeasti haaveilin hetken liekinheittimestä, jolla homma sujahtaisi SULAVASTI.
Luojan kiitos mies saatiin kotiin perjantain päätteeksi. Tosin, siihen se sitten loppui lumen tulokin:(
Mutta sitten siihen vaaleanpunaiseen ja sen sisarsävyihin. Kotimme sai valkopesun talven aikana ja nyt se kaipaa aksenttia. Tiedättekö, kun on kuusi vuotta elänyt rakentajan valitsemien, julmetun keltaisten ja sinisten tapettien keskellä, sitä nauttii yhtäkkiä värittömyydestä. Ainakin hetken.
Sitten iskee kaipuu johonkin sävyyn, rauhallisesti ja lempeästi edeten - kiitos!

Se taisi olla Villa Hovi, johon kevään airueena oli tuotu pastellisävyjä olkkariin? Ihastuin ja mietin, josko meillekin ja jotain. Pengoin kaappeja ja tein inventaarion jo olemassa olevista, hempeämmistä sisutustavroistamme. Näitä ei olekaan käytetty kuin edellisesä kodissamme kohta seitsämän vuotta sitten! Löytöjeni innoitamana muokkasin jälleen kerran miehen tuoman hääpäiväasetelman uusiksi. Minusta tämä on nyt niin keväinen ja suloinen.

Pöytäliinan lisäksi kaapeista löytyi Muurlan maljakko, Indiskan "hippibombulanauha", suokkarikoruni : siinäpä se värikartta alkoi jotenkin hahmottua. Pieninä pilkkuina eri puolille kotia, näitä sävyjä, jossakin muodossa, jotenkin- ehkä?
Tauluvarstosta (joo, meillä on paljon tauluja odottamassa ripustusta) löytyi myös miehen kuvaamataidonopettaja tädin maalaamaa maalaus. Tämäkin sopisi kevätilmeeseen.
Ja kaiken kruunaa vuosia sitten kirppikseltä ostettu kunnon räsymatto. Alan innostua!
Nyt lähden surffaamaan nettikauppojen ihmeelliseen maailmaan ja yritän löytää olkkariin uudet, väripalettiin sopivat tyynynpäälliset ja torkkupeiton.
Tulkoon vaan lunta. Tämä frouva nauttii nyt sisustusunelmista.


Mukavaa lauantai-iltaa toivotellen: Rasavilin mametsu

21 kommenttia:

  1. Kevään myötä värejä kyllä kaipaakin...
    Lunta on tullut aivan kyllästymisiin asti ja ensi yönä tulee taas lisää, ainakin meillä;)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, yöllä tuli taas lisää. On tämä käsittämätöntä!

      Poista
  2. Tykkään tosta räsymatosta! Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Ihanasti haaste kiertää ja voi että miten kaunis räsymatto, vallan heikkoja niihin. Aina kirppareilla kiertelen ja yritän löytää ihania räsymattoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Räsymatto oli muistaakseni 5e.n löytö. Minustakin se on ihana.

      Poista
  4. Kaunis matto!
    Kaappien kätköistä on hyvä tehdä löytöjä. Minä ainakin olen totaalisesti unohtanut mitä olen sinne jemmannut ;)
    Täälläkin on lumitöitä riittänyt ja huomenna taitaa taas tulla lisää. Olihan tässä yksi päivä välissä, jolloin ei satanut lunta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatteles, kun nämä muuttuu sulamisvedeksi! Tarvitaan kanootteja!

      Poista
  5. No jo teillä on lunta!! Huh!! Nyt täälläkin on tosin satanut melkein koko päivän,että saas nähdä miltä näyttää huomenna...
    Kiva oli lukea noita aiemman postauksen vastauksiasi! Tuollaisten kautta kun aina tutustuu ihmiseen vähän paremmin,jopa näin verkon kautta :)
    Kivaa pastellista hiipivää kevättunnelmaa sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän haasteista, joiden kautta oppii tuntemaan blogin kirjoittajaa vähän paremmin! Mukavaa helmikuun alkua!

      Poista
  6. Kaapeista kyllä löytyy vaikka ja mitä :) Aina ei tarvi kauppaan lähteä.Kaunis asetema!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Miehen lahja on ollut monikäyttöinen:)

      Poista
  7. Lumen tulo saisi jo loppua! Totta on, että kun kevät tulee, niin kaipaa vähän värejä. Ihanat tulppaaniservetit ja kukka-asetelma. terkuin Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein odotan pääsiäistä ja narssissien ja krookuksien väri-iloittelua!

      Poista
  8. Täällä minäkin ähräsin lumipenkan kanssa TUNNIN! Siis portinsuu on vaivaset kolmen metrin levyinen, mutta aura-auto oli paatannut siihen puolen metrin korkuisen ja puolen metrin levyisen sohjolumipenkan, joka oli jäätynyt kivikovaksi. Multa hajosi kola ja sitten meni päreet. Tunnin väänsin takapuoli pitkällä ajoväylää puhtaaksi lapiolla ja rautakangella. Vanha herra tietysti työmatkalla. Yleensä kyllä tykkään lumitöistä.

    Ihana matto. Mistäs Oulun kirppikseltä tommoisia löytyy??!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osanottoni teräslumen suhteen! Se on kamala taistelukaveri.
      Tuo matto löytyi aikanaan siitä Kärkkäisen vieressä olevasta kirppiksestä. Oletko muuten kuullut, että Ruskoon avataan kohta Oylun suurin kirppis? Siihen rautakaupan taloon. Aion varsta heti pöydän ja tehdä kunnon kevätinventaarion kotiin:)

      Poista
    2. Ai siihen Ojan raudan taloon? Mahtavaa, sillä Oulun kirppisvalikoima joskus hieman masentaa...

      Poista
    3. Just siihen ja totta: Oulun kirpparit ovat aika säälittäviä...jospa nyt tulisi hyvä, uusi paikka.

      Poista
  9. Pastellin, ehkäpä vaaleanpunaista sävyä olen minä myös lisännyt olkkariin :) Ihania servettejä ja esikoita kuvissa :) Tämä lumen tulo saisi jo loppua...

    VastaaPoista
  10. Kevät tuo tullessaan kaipuun hempeisiin sävyihin. Mutta voi: vieläkin tupruttaa lunta!

    VastaaPoista
  11. Tuollaisten läheisten ja sukulaisten tekemät taideteokset ym. ovat kyllä oikeita aarteita.

    VastaaPoista