.

.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Eläköön rakkaat siskot!


Pahoittelu ensinnäkin huonolaatuisista kuvista. Nämähän on räpsitty vanhalla, pikkupokkarilla, joka osui flunssaisen kotonahiihtäjän kouriin ilman etsintää.
Mutta siis ne siskot...
Waltawan ISO ja IHANA asia tässä elämässä ovat molemmat siskoni, jotka ovat minulle niin tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, etten sitä oikein liikuttumatta osaa sanoiksi pukea. Nämä ihmiset olisin ehdottomasti halunnut sydänystävikseni ilman verisidevelvoitettakin! Meillä on isot ikäerot ja olemme monella tapaa hyvin erilaisia, mutta vitsit tätä yhteistä huumorintajua ja tilanneherkkyyttä. Lisäksi kriisitilanteissa pidämme toistemme puolta kuin kolme muskettisoturia. Siskojeni puolesta voisin mennä vaikka heikoille jäille. Ja toisinpäin: tiettyihin tilanteisiin olemme sopineet siskosten kesken, että jos kauhuskenaario X jonkun meidän kohdalla toteutuu, niin me jäljelle jääneet tiedämme, miten tulee toimia. Luottamus toisiimme on luja.

Ai miksikö tällaisia mietteitä? Tänään katselin tuota upeaa, pikkusyssan sunnuntaina minulle tuomaa marmorikynttilää ja minulle tuli valtavan hyvä mieli. Kiitos siis rakas syssa! Pikkusyssa on myös keskimmäisemme kummitäti ja keskimmäinen lähtikin sitten sunnuntaina kummitädin mukaan tämän kotipaikkakunnalle piipahtamaan. Ne reissut ovat aina hurjan odotettuja. Syssani on lämmin ja lempeä ihminen ja minun kirjallisuus ynnä DIY-kamuni ehdottomasti:)
Eilen sitten juttelin isosyssan kanssa pitkään puhelimessa. On ihanaa, kun hänelle ei tarvitse vääntää mitään rautalangasta. Kaiken muun pöljäilyn lisäksi meitä yhdistänee sama piikikäs, sarkastinen huumorintaju ja himpun liian tarkka ihmistuntemus. Hahaa, puhelu auttoi paremmin kuin Burana!



Tänään olen näiden mukavien ajatusten lisäksi haaveillut kesästä ja juonut mansikkateetä. Kaikki puutarhaopukset on myös, jälleen kerran, plarattu läpi. Juu ja katsokaas: lähihoitaja Rasavili se on aina menossa mukana.
 
Mukavaa keskiviikon jatkoa!
 
Rasavilin mametsu

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

KIRPPISMAINOS


27.2 se aukeaa: Oulun suurin ja kaunein uusi kirppis Ruskoon! Juu, juu, Ojan raudan kanssa samaan taloon. Menkää ihmeessä paikalle. Tila on ISO ja SIISTI. Käytävillä mahtuu kulkemaan ja ilmastointi pelaa.

Allekirjoittanut on varannut pöydän nro. 92. Sieltä löytyy runsaasti kauniita koon 40 vähän käytettyjä vaatteita (jäivät isoksi nopeasti) sekä sisustusesineitä joka lähtöön. Vaatteissa mm. Nansoa, Indiskaa, Anna Fieldiä.
 
Tervemenoa:)

Ja sitten se iski: LENTSU


Harmittaa. Piti niin monenlaista ja mukavaa... Toisin kävi. Tuli lentsu. Isosiskon kanssa istuimme tiistaina vierekkäin useamman tunnin työasioissa ja tartunta oli taattu. Siellä  "syssalassa" sairastaa koko iso perhe. Meillä toistaiseksi vain minä. Rasavili kainalossa olen doupannut inkivääriteetä ja järkkäillyt asioita lähinnä virtuaalisesti. Onneksi kuitenkin tauti iski vasta lauantaina. Ehdin perjantaina mm. hakemaan puhtaan Vallilan muffini-maton pesulasta. Ruokailuerkkeri näyttää nyt niiin somalta!

Ihana mieheni päätti piristää minua tulppaaneilla ja onnistuikin siinä hyvin. Itse en olisi osannut tuon värisiä ostaa, mutta mies tykkää värirevittelystä. Kiva saada ylläreitä!

Flunssaankin tepsii kunnon safka. Lohisalaattia punasipulilla ja pähkinöillä höystettynä. NAM! Lentsusta huolimatta  on kuitenkin mukava viikonloppu takana.
Kuopus ui taas mitaleille ja keskimmäinen lähti kummitädin luo pienelle reissulle. Niin ja esikoinen se pänttää historiaa minkä ehtii.
Elämän makuista arkea siis!
 
Lentsutonta alkavaa viikkoa teille kaikille toivotteleepi huomenna töihin nessut pölisten spurttaava Rasavilin mametsu:)
 
 
ps. Arvatkaapas, onko minulla tiedossa viimeinen viikko ennen talvilomaa...

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ylevän naisellista viikkosiivouspäivää!

 Tänään tehtiin viikkosiivous keskimmäisen oppien mukaisesti. Siispä vedin jalkaani nämä kirppislöydöt. Tyttärellä on ne omat 8cm:n korot.  Esikoinen kieltäytyi koroista koska on ilman niitäkin niin pitkä, että näkee pölyt kaappien päältä (178 cm). Kuopus puisteli päätään ja totesi laittavansa oman huoneen oven kiinni ja siivoavansa mielellään ihan rauhassa:)
 Keskimmäinen valitsi myös siivousmusiikin. Minä luukutan siivouspäivinä Scandinavian music groupia tai radiota. Tytär kuitenkin sanoi, että nyt tehdään homma tyylillä loppuun saakka. Stereoista kaikui pian SIBELIUS!
Ja nyt mainospuhe ihanalle Steinerkoululle: KIITOS, että olette tehneet tyttärestäni klassisen musiikin fanittajan ja vieläpä sellaisen fanittajan, joka on perillä teoksista ja niiden tekijöistä. Tytär kuuntelee klassista suurella intohimolla ja nyanssit mukana eläen. Ihanaa, minä en tätä olisi osannut opettaa:)
Puhdasta tuli ja hauskaa oli. Suosittelin korkkaripuunausta muillekin! Kyllä olo oli jotenkin ylevämpi ja ryhdikkäämpi. Tosin vessanpytyn puunausajaksi otin ihan suosiolla korkkarit pois...Moinen homma olisi mennyt jo vitsin puolelle.

Rasavilin mametsu

Mööbleerausta ja kirppistelyä

Tänään vietimme äiti-tytär aikaa kirppistelyn merkeissä. Keskimmäiseni kanssa kiersimme Oulun kirpparit ja jotain pieniä löytöjäkin teimme. Minä löysin pari vaaleanpunaista kynttilää ja aika kivan, virkatun pitsiliinan. Vaaleanpunainen puskee kotiin nyt ihan kunnolla!
Paras  löytö osui kohdalle kuitenkin jo perjantaina kirppiskierroksen alkulämmittelyissä. Tamariksen avokkaat kävelivät vastaan ja lähtivät mukaani hurjaan 50 snt:n hinnalla.  

Vaaleanpunaisen valloitus johti mööbleeraukseen ja taas vaihtui sohvan paikka. Postiin tulivat myös uudet tyynynpäälliset ja kivalta alkaa näyttää. Sohva odottaa vielä valkoisia tyynynpäällisiä, jotka hurisevat parhaillaan pyykkikoneessa.
Makkarikin sai ripauksen keväistä vaaleanpunaista.
Kirppistelyn jälkeen haimme väripalettiin sopivat tulppaanit ynnä servietit ja täydensimme teevarastoja Clipperin mansikkateellä. Teet ja kahvit hupenevat kaapeista nyt uskomattomalla vauhdilla. Esikoinen kun on lukulomalla.


Mööbleerausta harrastettiin siis pitkin iltapäivää. Nyt oli hyvä käännellä huonekaluja ja mallata uusia tekstiilejä. Luonnonvalo oikein tulvi sisään ikkunoista ja mieli oli keväisen kevyt!
Urakan lopuksi hurautimme keskimmäisen kanssa kiinalaiseen syömään. Olipa mukavaa ja ihanan epäterveellistä! Joskus on ihan kiva, kun kotona ei olekaan kuin vajaa miehitys. Silloin voidaan improvisoida ja tehdä pöhköjäkin juttuja. (Eilen illalla katsoimme parisängyssä läppäriltä Pottereita ja mussutimme Fazerin sinistä...)

Mukavaa illan jatkoa ja YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

lauantai 7. helmikuuta 2015

IHANA VALO!

Pidän pienen huilaustauon värihaasteesta. Tänä viikonloppuna en aio tuuskata sisätiloissa kuin ruuanlaitossa ja nukkumassa. Enkä todellakaan aio siivota. Meillä on nimittäin sen verran arvokas vieras täällä Oulussa, että aion vain palvoa häntä ympäri pihamaata ja pientareita.
 AURINKO tuli kylään ja hellii mieltä ja ruumista!

Eilen oli ihana tulla kotiin, kun koko huusholli kylpi valossa. Esikoinen luki keittiön pöydä ääressä hissaa ylppäreihin ja kahvi odotti pannussa. Pimeä ja ankea talvi tuntui olevan jossakin hyyyyyvin kaukana...

Eihän tarvitse siivota?Ikkunat näyttävät olevan tosi likaisia ja aurinko paljastaa kaiken pölyn. Entäpä sitten? Suomessa on aivan liian vähän aurinkoisia päiviä tuhlattavaksi siivoukseen:)
Stereoiden päällä olevat paperipallotkin näyttivät ihan keväisiltä auringonhehkussa. Ja juuri kun ajattelin vintata ne pois turhaa talvesta ja lumipalloista muistuttamasta.
Esikoinen panostaa karpalopatukoihin ja kahviin. Niillä kuulemma jaksaa eikä kevätväsymyskään  pääse yllättämään. No, vitaminitkin ovat kyllä käytössä ja tuoreet hedelmät. Tyttö lähti myös lenkille ottamaan D-vitaminikylpyjä. Eipä iske keripukki!
Tähän muoriin se kevätväsy iski kuitenkin ihan kympillä. Sain houkutella makkaraisen lenkille. Ulos päästyään Rasavili olikin sitten ihan villinä. Päivän kruunasi se, että naapurin koirakamut olivat myös ulkona. Voi sitä mylläyksen ja riehumisen määrää.
Ai niin, tämän kuvan anti on korvaan paistava auringonsäde. Rasavili vaihtoi paikkaa aina sen mukaan, miten aurinko parhaiten kutitteli hörtsikorvaa. Suloista!
Iltapäivän sulosäteitä vielä. Voi miten nautinkaan tästä! Nautin myös siitä orastavasta viherpeukalon kutinasta, joka minut valtasi välittömästi. Tuolla pehmeän lumipeiton alla nukkuu ihana puutarhani ruususen untaan. Pian tapaamme jälleen.


Kaunista lauantai-iltaa teille kaikille.

Rasavilin mametsu


ps. Päivän askelsaldo: 17 800:)

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Värihaaste nro.4: 10v. kuopuksen huoneen värikäs kolmioteema


Kymppivuotiaan nuorenmiehen huoneessa on iloisen värikäs tunnelma. Tapetti on Ferm living- mallistoa ja sen kirjavuutta taitoimme harmaalla matolla ja verhoilla. Pojan toiveesta vihreää on huoneessa kuitenkin riittämiin. Ja voi ihanuus: kaikkein rakkaimmat pehmot saavat vielä olla esillä!
Jaffa-tyyny oli pojan sisustushankinta nro. 1. Sen kävimme yhdessä Kodin ykkösestä pari vuotta sitten ostamassa ja hyvä ostos on ollutkin. Tyyny on niin iso, että sen pällä voi kölläillä lattialla ja lukea Harry Pottereita, niitä parhaita!
Matto on helppohoitoinen ja siinä toistuu tuo kolmioteema. Tämän maton poitsu saa itsekin imuroitua näppärästi.
Omassa huoneessa on myös telkkari ja pelikoneet ja pelit löytyvät tuolta arkusta. Niitä pelaillaan lähinnä silloin, kun on kamuja kylässä. 
Muutoin nuorimies ei niistä kauheasti välitä.
Verhot ja sama teema jatkuu:)
Mielenkiinnonkohteet ovat moninaiset. Tässä kevyttä iltalukemista tikapuuhyllyillä sängyn vieressä. Tikapuuhyllyjä on kaksi ja niiden välissä on puinen, kuultovalkea kirjoituspöytä. En vaan onnistunut saamaan kokonaisuudesta tällä putkella kuvaa.
Ja toinen hylly on pyhitetty sitten erilaisille rakennelmille, kiikareille, kaukoputkelle, sahoille jne. No, tiedättehän te pikkupoikien äidit, mitä kaikkea on tarpeellista pitää omassa huoneessa "Just sopivasti käden ulottuvilla!"
Poitsu on meidän perheen kaakomonsteri, jonka rutiineihin kuuluvat sekä aamu että iltakaakao. Kermavaahdolla, tietty! Pyysin valitsemaan suosikki Muumi-mukit blogikuvaa varten ja kappas, väriteema jatkuu.
Lopuksi vielä kevään vihreyttä kukkasten muodossa. Pojankin huoneeseen saa kuulemma ostaa jonkun kukan. "Sellanen palmu tai kaktus", oli ohjeena.
Poika asustaa viimeistä vuotta tässä huoneessa. Esikoinen lähtee syksyllä opiskelemaan ja kuopus muuttaa yläkertaan. Esikoisen huoneesta kuulemma muokataan sitte ihan erilainen, IIIISON POJAN huone. Haikeaa!


Tällainen värikimara tällä erää. Olisi niin ihana kuvailla tyttöjen huoneet myös. Saisikohan sitä neideiltä kuvausluvan?

Rasavilin mametsu

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Värti nro.2 ja 3: luonnonsävyt/ maitokahvi



Tässä kuvassa se on pelkistettynä: meidän uusi väripaletti. Huomaathan toki, että sitä edellisen postauksen vaaleanpunaisen sisarsävyä pilkistelee orkideasta?



 Rouhea puupinta on minulle rakas materiaali ja puun syyt oikeita taideteoksia. Meillä on paljon lasten tekemiä puisia koriste-esineitä. Kaapin päältä löytyy myös Pentikin puinen hevonen. Näitä sieniä en ole kuitenkaan aiemmin kuvannut, sillä ostin ne vasta perjantaina. 
Olen kovin tykästynyt ANNO- maliston laadukkaisiin, mutta kohtuuhintaisiin tuotteisiin. Annolta löysin myös nämä ihanuudet, joita Hayn käsi tavoittelee normaalisti sen saarnin värisen Stringin ylähyllyllä. Puuta, puuta ja puuta...
 Nämä sävyt rauhoittavat. Vaaleanpunainen tai ehkä paremminkin vanha roosa sopinee näiden joukkoon? Mitä mieltä olette?
 Olohuoneessa keikkunut Marokko-lyhty on nykyään makkarissa ja pidän siitä edelleen hurjasti. Kun sen sisälle sytyttää kynttilän, kattoon heijastuu upeat kuviot.
 Näitä sävyjä löytyy makkaristammekin.
 Ja olkkarissa sama linja jatkuu...


 Olkkarissa on myös Annon pitsirahit pellavansävyisenä. Luen uudelleen "Kangastua 38"- teosta ja yritän pysyä mukana ylppäreihin historiaa pänttäävän tyttäreni Suomen historiaa koskevissa keskusteluissa. Tämä kirja kannattaa kyllä lukea, mutta mikään hyvän olon teos se ei ole. Jos siis ahdistaa jo valmiiksi, niin suosittelen siirtämään lukukokemuksen tuonnemmaksi.


Lopuksi kuva ihanasta, gluteenittomasta omppupiirakasta. Maistelin itse tätä lauantaina, sillä tänään aloitin 2kk:n sokerittoman kuurini. Tätä kuvaa tuijottelen siis tulevina viikkoina, kun iskee järjetön herkkuhimo.

Kunhan muistan, laitan tänne reseptin. Tämä oli todella hyvää, niisk!

Leppoisaa sunnuntain jatkoa kaikille!