.

.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Yo- juhlat, osa yksi :)


Otin perjantain vapaaksi töistä ja aloitin heti ennen kukon laulua suursiivouksen. Kolmeen mennessä olin jynssännyt koko talon ja Rasavili oli ihan poikki työnjohdollisten tehtäviensä vuoksi. On se niin rankkaa olla pieni koira!

Kukiksi valitsimme vanhan roosan sävyyn hortenssioita ja ruusuja.

Ne asettelimme maljakoihin myös perjantaina. ruusujen kaveriksi hain ihania mustikanvarpuja.
Perjantaina haimme myös Huovisen leipomolta voileipäkakut ja perinteisen täytekakun.





Pikkusiskoni ja esikoisen kummitäti riensivät avukseni perjantaina ja hoitivat mm. kattausten valmiiksi. Mukana vanhan roosan sävyjen lisäksi oli mustikoita. Esikoisemme on kasvissyöjä ja herkuttelee mieluiten marjoilla, joista mustikat ovat toki ihan ykkösiä.


Siskoni on taitava laittamaan hiuksia. Tässä kampaus, jonka hän pyöräytti minun päähäni juhlapäiväksi.
Päivänkakkaran tukkaan hän loi näin muhkean nutturan. Se sopi loistavasti tytön juhlapukuun ja näyttävän naisen koko olemukseen. Tyttö on tumma ja Marimekon mekko oli hänen yllään aivan nappivalinta.
Lakitus tapahtui Oulun kaupunginteatterilla. OSYK kun on kaupunginteatterin kummikoulu. Tunnelma oli juhlava, mutta iloinen. Opettajakunnan puheet ja nuorten omat esitykset kertoivat siitä valtavasta osaamisesta, mitä ko. lukiosta löytyy.
Tässä vielä yleiskuva lakitettavista.

Ja täällä minun kaunotar jo lakkinsa saaneena. Lakin lisäksi hän pokkasi kaksi stipendiä ja sanomattakin on varmasti selvää, että olimme vanhempina haljeta ylpeydestä.
Toki koin ylpeyttä myös silloin, kun edessämme istuvat juhlavieraat totesivat tytön tullessa näyttämölle  " Oho, miten tyylikäs nuorinainen".
 
 
 
Tämän kuvan saattelemana siirryn tiskaamaan nyt loppuja kuoharilaseja. Seuraavassa postauksessa sitten lisää tarjoiluista ja päivän tunnelmista.
Tämä äiti-ihminen itki eilen onnesta niin moneen kertaan, että kyynelkanavat on nyt puhdistettu pitkäksi aikaa.
 
Pikaisiin jälleen kuulemisiin!
 
Ylioppilaan äiti

lauantai 23. toukokuuta 2015

Kodarin yllätysremppa


Ei ollut tarkoitus eikä oikeasti olisi ollut edes aikaa. Viime sunnuntaina kuitenkin iski "ahistus ynnä raivo". Meillä kodari on aina ollut juhlien back stage, jossa on pesty nopsasti kahvikupit ja kaadettu kuoharit tarjottimilla odottaviin laseihin valmiiksi. Nyt kodari näytti niin nuhjuiselta ja ankealta, ettei edes sen perusteellinen puhdistus tuonut minkäänlaista säihkettä pintoihin. Katseeni uppottui syyn etsinnässä ensimmäiseksi järkyttävän rumiin vetimiin. YÖKS! Kyllä minäkin olisin ankea ja nuhjuinen, jos joutuisin kantamaan tuollaisia vuosituhannen vaihteen hörtsykkeitä ylläni!

Ja entäs sitten se työtaso? Ihan kamalan kukertava mikälie jäljitelmä. Kaapistoseinää toki koristi vielä karmea vaaleansininen laattarivistö, jota allekirjoittanut ei ole voinut koskaan sietää.

Yksi seinä sentään oli jotain muuta sävyä kuin sinistä. Tämä suklaanruskea ihanuus kuitenkin tuntui vievän lopunkin valon tilasta. Jotakin oli siis tehtävä.

Homma lähti taas lapasesta ja viimeviikolla olen valvonut joka yö puolille öin ja remontoinut aivan into piukassa. Vetimet on vaihdettu ja kaapistot jynssätty sisältä ja päältä ihmesienellä ja lämpimällä vedellä. Laatoitukset maalasin kaakelimaalilla ja jälki on ihan mielettömän hyvä! Edelleen vannon kunnollisten pohjatöiden nimeen ja malttiin. Tein maalauksen todella pikkutarkasti ja pilkkua viilaten, mutta lopputulos on kaiken vaivan arvoinen.

Taso sai saman käsittelyn kuin wc:n tasot. Seinät kokivat niin ikään valkopesun. Ojan raudasta löysin juuri meidän sävyihin sopivan kostean tilan maton, jota ostinkin sitten kuusi metriä. Kodarimme kun on L-kirjaimen muotoinen.

Tässä kuvakulmaa toisesta suunnasta. Tason alla olevat korit ovat kuivan puhtaanpyykin kori ja se kori, jolla märät pyykit viedään telineelle. Kuvan oikeassa reunassa oleva laite on vesiviljelylaite, joka nyt odottaa juhlapäivän yrttejä hoiviinsa.

Tässä vähän yksityiskohtia...
Se suklaanruskea tehosteseinäkin muuttui näin valoisaksi. Voi kuinka tyytyväinen olenkaan!
Lopuksi vielä kuva meidän saunastamme, josta aina välillä saan kysymyksiä.
Tein siis kolme kesää sitten saunaan pintaremonttia.
Koska saunomme tosi vähän, mutta sauna on kuitenkin kiva olla olemassa, päätin kokeilla näitä saunaan tarkoitettuja sävytettyjä saunavahoja.
Irroitin lauteet ja hioin ne perusteellisesti, pesin ja annoin kuivua auringonpaisteessa koko päivän.
Hioin ja pesin myös saunan katon ja seinät ja kuivatin sen ennen huolellista vahakäsittelyä.
Kolme vuotta tulee nyt kesällä täyteen ja sauna on edelleen kuin uusi. Voin siis lämpimästi suositella muillekin samaa savottaa. Koko homma vei viikon ja maksoi muutaman satasen ja oman työpanoksen. Kannatti!
 
Mukavaa loppuiltaa teille kaikille! Ryhdynpä katsomaan euroviisuja...
 
Rasavilin mametsu

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Mustavalkoista ja jätelavarock;)


Onpa ollut touhukas viikonloppu ja touhua riittää vieläkin! Perjantaina pihaamme tuotiin jätelava, jonne tyhjensimme puutarhajätteet ja kaiken mahdollisen moskan pihakalusteista vanhaan astianpesukoneeseen. Olemme huhkineet ko. hommissa kymmentuntisia päiviä ja samalla kuopsuttaneet pihaa juhlakuntoon. Muutoinhan tämä on ollut mukavaa, mutta sadekuurot ovat hieman haitanneet työskentelyä. Lisäksi eilinen vanhan kasvihuoneen purkuoperaatio ja tiilien kantaminen selkä kenossa otti pikkasen kunnon päälle. Nyt lihaksia löytyy sieltäkin, missä uskoin niiden jo aikoja sitten sulautuneen osaksi keski-ikäistä ihraa...
 Sillä aikaa kun me miehen kanssa raadoimme pihalla, esikoinen teki juhliinsa loputkin kutsukortit valmiiksi. Juhlien värimaailma on pelkistetty mustavalkoinen maustettuna ripauksella pinkkiä.

Päivänkakkaran mekko toistaa samaa värimaailmaa, samoin pöydän somisteet. Pöytäliina on vielä mietinnässä. Tosin ehdotin Annon valkoista pellavaliinaa. Tytärtä miellyttäisi enemmän Marimekon Kaivo, mutta en mielelläni ostaisi liinaa, jolle ei ole oikein jatkossa käyttöä. Ellei tyttö tee siitä sitten opiskelijakämppäänsä verhoa. Hmm, tämä olisikin ihan käypä ratkaisu! 

Lasten juhlapöytään treenasimme jätskikupposia ja annoksia, sävy sävyyn tietenkin! Nonparellit jäivät puuttumaan, sillä lähikaupassa kaikki strösselit ja nonparellit oli myyty loppuun. Kertoisikohan tämä jäätelökesän alkamisesta?

Jätelavarockin tuoksinassa istutin mm. vaaleanpunaisen runkoruusun ja muutaman pensaan. Levitin loppujenkin istutusten alle myös lannoitteet ja lisäsin multaa. Pihaa ei saa näin pohjoisessa millään ilveellä "kukkeaksi" juhlapäivään mennessä, eli tavoitteenakin on vain siisteys. Toki aion ostaa vielä parit kukka-amppelit kuistille.



Rasavili on toiminut ansiokkaasti työnjohtajana. Esikoinen lähtee tänä iltana Turkuun pääsykokeisiin, eikä kuulemma aio ottaa Rasaviliä opaskoiraksi mukaan. Jossakin vaiheessa pääsykokeisiin valmistumistaan kun hän totesi tuskastuneena " Rasavili on lukenut kuukauden mun kanssa näihin pääsykokeisiin ja ymmärtää aineistosta tasan yhtä paljon kuin minä!!" Nyt tytön itsevarmuus asian suhteen on jo paljon parempi ja äiti täällä pitää peukkuja ja varpaita pystyssä, jotta hän pystyisi H-hetkellä näyttämään osaamisensa. Tyttö on fiksu ja määrätietoinen nuori.
 
Mukavaa ja toivottavasti ihanan aurinkoista alkuviikkoa teille kaikille!
 
Ps. Silikonit vessaan on nyt myös laitettu. Enää listoitus ja kaikki on valmista!

perjantai 8. toukokuuta 2015

Vessa viimeistelyä vaille valmis!


Viime viikolla pääsin onneksi ostamaan lisää tarpeistoa vessaan. Huomasin nimittäin, että ahkerasti oululaisessa liikuntakeskus HUKASSA viihtyvät tyttäreni ovat unohdelleet melkoisen kasan pikkupyyhkeitä treenipaikalle. Niihin kun on niin kätsää jumpan ja salin välillä pyyhkiä hiet ja sitten unohtaa koko riepu johonkin. Ostin siis pyyhkeitä kivan harmaan ja roosan sävyissä.

Tämä remppa toteutettiin kaiken kaikkiaan varsin kohtuubudjetilla. Koska kalusteet olivat hyväkuntoiset, mutta ah niin tylsät, päädyin kokeilemaan V33:n kalustemaalia satiini valkoinen-sävyssä. Vessan tasot olivat aiemmin tammijäljitelmä laminaattia (yöks) ja koko vessa tuntui neliöitään piskuisemmalta. Otin siis huopatelan kätöseeni ja aloitin hommat. Pohjatyöt olivat tärkeitä, eli tasot kannatti todellakin pestä huolella maalipesulla ja rapsutella niistä ihan kaikki vanhat silikonit pois. Maalauskertojen välissä piti malttaa odotella se 12h, vaikka tasot olivat kosketuskuivat jo parin tunnin jälkeen. Maalasin tasot tumman pohjavärin vuoksi 3-4 kertaa. Lopputulos on kuitenkin kaiken vaivan arvoinen.

Tässä kuvassa vilahtaa jo tapettiseinääkin siivu. Vedin siis lasikuitutapetin päälle tasoitustapetin ja se olikin koko projektin kamalin homma. Pitkähihaisesta paidasta ja hanskoista huolimatta tasoitetapetin lasikuitu pisteli ja tikusteli iholla vielä suihkutellun jälkeenkin vuorokauden ajan. Tasoitetapetti muutoin on loistava keksintö ja uuden, kauniin tapetin vetäminen oli sen päälle ihan helppo juttu. Suosittelen! (Psst, silikonit laitan tänä viikonloppuna. Siis tasoihin, en rintoihin
;))

Lähtöpassit veskistä sai myös ovellinen yläkaappi, joka niin ikään teki vessasta pienen ja tunkkaisen. Etsin kauan kevytrakenteista ja ajatonta hyllyä, kunnes sitten törmäsin Elloksen sivuilla tähän kaunokaiseen. Mielestäni se sopii napsakasti paikoilleen.

Muita hankintoja veskiin olivatkin sitten Ikeasta ostetut peili, valaisin, wc-tarpeistosetti, wc-rullateline ja pyyhekoukut. Peilin alla oleva hylly on Indiskasta samoin toiselle sivuseinälle tuleva pikkuhylly. Lisäksi ostin veskiin ihanan pehmoisen maton ja tuon korivaunun Kodin ykkösestä. Uusi Wc-istuimen kansi on vielä hankintalistalla.
Laskeskelin, että tähän mennessä rahaa on kulunut noin 600e ja se sisältää myös materiaalien työstöön tarvittavat välineet, silikonit, listat, puhdistusaineet jne.
Eli olen varsin tyytyväinen tulokseen!
Viimepäivinä minulta on kysellyt useampi tuttava, millä mallilla lakkiaisjärjestelyt ovat. Olen vastannut, että vessa on kohta valmis:) Mutta, älkääs huoliko: tänään vein matot pesulaan ja illan päälle aion tehdä massiivisen leivonnaistilauksen Huovisen leipomoon. Sieltä saa ihanat gluteenittomat leivonnaiset.
Päivänkakkara itse aloittaa kutsukorttien värkkäämisen huomenna ja sunnuntaina suunnittelemme kattauskuviot. Kyllä tämä tästä etenee.
 
Huomisen aion kuitenkin olla "ihan pihalla". Siellä se Rasavilikin päivystää nyt aina, kun mahdollista.
 
Kuulostellaan taas pian!

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Vessaremppa etenee ja mekkokin löytyi


Tämän kauhistuksen kanssa olen treffaillut tiiviisti nyt Vapun lomapäivinä. Kokonaisuus on jo paljon parempi, vaikka tilaustapetti ei sitten ehtinytkään Vapuksi. Josko se tulisi huomenna? Kaikista suuretsinnöistäni huolimatta järkkärin laturia ei ole löytynyt vieläkään, joten surkeilla kännykuvilla mennään. Tähän väliin on kerrottava, että olen oikea sählä näiden johtojen ja laturien kanssa. Unohdin töihin läppärini laturin ja yksi työjuttu oli pakko tehdä viikonloppuna. Meillä on organisaatiossa tarkkaan suljettu sisäinen verkko, johon työkoneella kirjautuu automaattisesti. Nyt vaan ei ollut työkonetta. Painelin siis työkaverin luokse eilen illalla ja naputtelin työni valmiiksi. No, juotiin me kahvitkin ja vaihdettiin kuulumiset:)


Vessan ilme muuttuu siis "KOTOILURETROSTA" klassisempaan tyyliin. Linja on tämä pyyhekoukkujen kertoma. Altaan päällä on jo samaan sarjaan peili ja mustaksi vahattu puuhylly. Jotakin jipposta sinne pitää ujuttaa, sillä liian vakavaksi homma ei saa mennä. Kunhan saan sen ryökäleen tappetin seinälle, hahmotan kokonaisuuden paremmin ja osaan valita sen "jonkin" vessaa viimeistelemään. Tarpeisto vessaan on ostettu Ikeasta ja Indiskasta, joten viimeistelykin löytynee jommasta kummasta.

Vapun munkkien syönnin ohella olen käynyt juoksemassa rakkaan mieheni kanssa kunnon lenkkejä. Tämä puolestaan on johtanut jatkuvaan nälkään, jota olemme yrittäneet tyydyttää kasvisruuan voimin. Tässä quorunriisimössöllä täytettyjä paprikoita kera salaatin. Juomaksi meillä oli tietenkin karpalowichyä ja lapsille maitoa. Hyvää oli!

Ai niin, mekko esikoisen ylppäreihin sitten löytyi. Marimekolta on tullut kesämallisto 2015 ja voin vain sanoa, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Huvittavinta tässä on se, että myös päivänsankari on löytänyt juhlavaatteensa Marimekolta. Pitkänhuiskealla tytöllä on ihan eri tyylinen mekko kuin minulla, mutta kuosit ovat molemmilla taattua, ihanaa Maria.

Loistokasta alkuviikkoa kaikille, tämä mametsu lähtee nyt listoja kiinnittämään!