.

.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Liebster award-tunnustus




Sain ihanan tunnustuksen "My life and my style" -blogista.  
Kiitos siitä!
Tämä blogi on minulle oululaisena erityisen rakas, sillä siinä seuraillaan  aina tyylikkään ladyn arjen lisäksi myös oululaista tapahtumakalenteria ja eloa kivalla otteella.
Käykäähän kurkkaamassa!

Libster award- tunnustusten tarkoituksena
on tuoda uudet ja tuoreet blogit esille,
sekä saada näkyvyyttä pienille blogeille.


 

SÄÄNNÖT

 


1. Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinun nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3 Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award -tunnustuksen saavaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.
 




1. Millainen blogi sinulla on? Onko blogisi muuttunut matkan varrella?



Blogini taitaa olla lifestyle-blogi, jossa nelikymppinen oululaisnainen havainnoi kaikkea kaunista ja keskittyy arjen ilahduttaviin asioihin. Blogissa  on vahvasti mukana suloinen koiramme Rasavili, mutta omia kuviani en blogiin ole tietoisesti laittanut. Sama anonymius koskee myös muita perheenjäseniämme. Oulu on pieni kaupunki ja jo nyt törmäilen ammattini puolesta puolituttuihin ja täysin tuntemattomaankin ihmisiin aina asioita hoitaessani. Arvostan sosiaalisen ja ihmisrikkaan työni vastapainona  yksityisyyttä, vaikka rakastankin ihmisten kanssa toimimista ja verkostoitumista
Blogi on minulle rakas ja innoittava harrastus, jonka kanssa puuhailusta nautin tavattomasti.
 
 Matkan varrella blogini on todellakin muuttunut, sillä alun postaukset tehtiin Rasavilin näkökulmasta:)
  
 2. Mikä on parasta blogissasi? 
 
Eihän tämä blogini olisi blogi, jos teitä lukijoita ei olisi! Kiitokset siis kaikille teille!

  
  3. Mitä haluaisit blogissasi kehittää?
 
Haluaisin kirjoittaa enemmän teitä lukijoita kiinnostavia juttuja. Kertokaahan, mitä ne voisivat olla?
 
 4. Millaisen neuvon antaisit aloittelevalle bloggaajalle?
 
Hiljaa hyvää tulee. Blogi ei ole koskaan valmis. Se muotoutuu ajan myötä juuri sinun näköiseksesi. Muutoksille ja muotoutumiselle kannattaa antaa aikaa.
 
  5. Mikä on unelma-ammattisi?
 
Aikanaan valitsin tutkijan työn sijasta tämän käytännönläheisemmän polun. Olen tyytyväinen valintaani, vaikka kyllä minussa edelleen asustaa pieni tutkija...
 Ehkäpä vielä joskus palaan takaisin tutkimustyöhön?
  
 6. Paras tapasi rentoutua?
 
Hieroja, jonka jälkeen lasillinen mangosmoothieta ja torkut viileässä huoneessa untuvatäkin alla. AAAAAH!


  
7. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
 
Uudesta keittiöstä , mutta se kai vaatisi toteutuakseen ensin lotto- voiton toteutumisen. Tylsää!
Toisaalta arki on niin onnellista juuri tällaisena, että mitäpä sitä oikeastaan yhdestä keittiöstä käy stressaamaan.
  
8. Paras vuodenaika?

On ehdottomasti kevät! Tosin nyt olen alkanut nauttia myös syksystä ihan uudella tavalla.
Olenkohan vahvasti keski-ikäistymässä?

 
9. Oletko jo miettinyt/ostanut joululahjoja?


Juu, olen. Olen ehdottomasti jouluihminen;)
 
 
 

  
10. Paras lahja, jonka olet koskaan saanut? 
 
Mies kasasi minulle keväällä ihanan, täydellisen ja upean kasvihuoneen . 
Elämää suuremmista lahjoista täydelliset ovat omat rakkaat lapsemme.
  
11. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä;
mitä haluaisit kysyä blogisi lukijoilta?



 Mistä toivoisitte minun tekevän postauksia?
Millaisia juttuja mieluiten luette?



Tämä ihana tunnustus on kiertänyt jo niin monessa blogissa, että en tällä erää haasta uusia mukaan. Kiitoksen vielä kerran siitä, että jaksatte lukea tarinointiani. Olette minulle tärkeitä blogikavereita!

ps. Sekoilin tämän postauksen asetuksien kanssa aivan totaalisesti. Toivottavasti se ei vaikuta luettavuuteen ihan hirveästi! Ensi kerralla palaan tuttuun kirjaisin ja kuva-asetteluun:) Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!
 




lauantai 26. syyskuuta 2015

Luhta-lauantai ja gluteenitonta pullaa


Leppoisaa lauantaita täältä aurinkoisesta Oulusta! Viikko alkaa alla lopuillaan vaikkakin allekirjoittaneen osalta tuntuu, että viikko vasta nyt toden teolla käynnistyy:) Viime viikonloppu kun meni Turussa uintikisoissa ja esikoista tavatessa. Kotona emme ehtineet tehdä mitään ja arkirumban keskellä emme ole edes yrittäneet suoriutua  kotityörästeistä.
Tänään olen sitten urakoinut oikein kahden viikon edestä ja pyykinpesukonekin on laulanut aamu kuudesta saakka. Miehestä ja kuopuksesta ei ole nyt ollut apua, sillä tänään on uintikisat Kemissä. Lukiolainen sentään on ollut kanssani kotosalla. Tosin neiti on istunut koko päivän koneella ja tehnyt hissan portfoliota.
Jotenkin siivous on kuitenkin tänään sujunut erityisen positiivisella mielellä. Siivoukseen ja pyykkäykseen lisäpontta mahdollisesti taikoi perjantaina postissa tullut LUHTA-paketti.
Tadaa: tässä ne aiemmissa postauksissa haaveilemani LUHTA- paperipussukat nyt ovat! ( Eikä ole yhteistyö/mainospostaus. Ihan isseksein ihastelen kaikkea kaunista!)

Pienin pussukoista päätyi ruokailuerkkerin pöydälle syysistutuksen suojaksi. Minusta tämä on jotenkin karun kaunis yhdistelmä ja sopii Marimekon ja Lokki-lampun kaveriksi.

Saarekkeen päällä meillä on aina hedelmäkulho. Näin syksyllä se on täynnä kotimaisia omppuja. Keskimmäisen pussukan täytinkin nyt kyseisillä rouskutettavilla.




Keittiössä suoritin tänään melkoisen karsinnan. Katossa roikkunut kattilateline, saman sarjan mukiteline ja lieden päällä oleva koriarmeija saivat siirtyä toistaiseksi varastoon. Leivänpaahdin, soda stream ja ruokailuvälinepurnukat saivat kyytiä myös. Saarekeen tavarat karsin myös tiukalla otteella.
Vesiviljelylaitteen toin puolestaan kodarista takaisin keittiöön, sillä jotenkin kaipaan nyt tuoreiden yrttien tuoksua ja kasvilampun "valekesää". Saas nähdä, kestääkö kuopuksemme nyt laitteen pitämää meteliä. Tämä vekotinhan siirtyi kodariin, koska kuopuksemme huone oli aiemmin alakerrassa ja hän väitti laitteen pulputuksen häiritsevän uniaan. Nyt kuopus asustaa yläkertaa, johon äänen ei sentään pitäisi kantautua.



Hurjan siivousrumban keskellä iski nälkä. Lukiolaisen kanssa teimme gluteenittomat lohihampparit, joita maustimme kurkkumajoneesilla, salaatilla, sipulirenkailla ja tuorekurkulla. Lohifileet paistoin voissa pannulla. NAMI!
Ruuan jälkeen kuskasin viherkasvit pesuhuoneeseen suihkuun.

Vaasan Plantagenista viime keväänä ostettu miss Olivia nautti kovasti kesästä kasvihuoneessa ja nyt pelkään, että paluu sisätiloihin on sille shokki. Valoa se saa ainakin meillä myös sisätiloissa riittämiin ja puutalo hengittää. Lisäksi pidämme huoneilman sopivan vilpoisena aina, sillä atoopikkojen/allergikkojen ihon kannalta liian kuuma sisäilma on inha ajatuksenakin.
Jos kotona menee liian viileäksi, pistämme takkaan tulen ja koti lämpenee tasaisen pehmeästi.
No, joka tapauksessa ajattelin, että Olivia ynnä muut viherkasvit saavat myös säännöllisen suihkutuksensa. Ei se huonoakaan tee.
Luhdan suurinta pussukkaa haaveilin tähän Oliivipuun ympärille, mutta se on tähän tarkoitukseen vielä liian suuri. Olivia saanee keväällä isomman ruukun, jolloin testaan myös pussukan soveltuvuutta uudelleen.

Ja lopuksi todistusaineistoa gluteenittomasta pullasta! Ostin valmiin gluteenittoman pullajauhoseoksen ja kokeilin leipoa vanilijapullia. Ei näistä nyt kovin kauniita tullut eivätkä ne maistu yhtä taivaallisilta kuin aikoinaan tavalliset vanilijapullat, mutta olipa silti ihana saada PULLAKAHVIT siivousurakan päätteeksi.
Pullan tuoksua sinne teillekin ihanaiset lukijat!


ps. Turusta tuli muuten mitaleja ja kuopus oli niiiiin onnellinen. Enkelten kakun reseptin laitan tulemaan, kunhan löydän ko. lehden. Tuli vähän siivottua myös lehtikasoja...

torstai 17. syyskuuta 2015

Turkkuuseen vaikka väkisin:)


Kauas on pitkä matka. Nyt tuntuu siltä, sillä pojalla olisi kisat Turussa ja esikoistakin oli tarkoitus nähdä. Vaan ei kulje junat huomenna ei ja lentämälläkään ei pääse. Töistäkään ei voi ottaa näin lyhyellä varoajalla palkatonta, joten arvatkaas vaan, joudummeko autoilemaan koko huomisen illan? Nooh, kyllä siitä selvitään! Lukiolainen jää Rasavilin ja kummitätinsä kanssa kotimiehiksi. Kiitos taas rakas siskoni, että tulet hätiin! Lukuun ottamatta lakkoilusäätöä viikko onkin ollut ihana: Oulussa oli tosi kivat syysmarkkinat, josta mukaan tarttui muun muassa tämä ihana pellavanippu.

Omppujakin piti markkinoilta käydä vielä illan päälle hakemassa, kun en päivällä niitä hoksannut kotiin asti hankkia. Sokaannuin niin kauppahallin mahtavasta gluteenittomien tuotteiden tarjonnasta. Ai niin, katsokaas, miten Rasavili kiltisti odottaa kuvan taka-alalla mamman "Ihan kohta lähtään lenkille", tokaisun toteutumista.

Menneen viikon herkkuhetkestä vastasi lukiolainen ja pyöräytti pöytään "Unelmien Talo ja Koti"- lehdestä löytyneellä reseptillä Enkelten kakun. Olipa ihan mielettömän hyvä kakku! Tosin kakun sulattelu vaatikin sitten piiiiitkän juoksulenkin. Tässä herkussa kun ei kaloreita lasketa.

Näihin leppoisiin torstai-illan kuviin ja tunnelmiin päättelen jutusteluni Villa Kardemummasta tällä erää ja ryhdyn pakkamaan matkatavaroita. Esikoiselle lähtee tuliaisena iso kassillinen herkkuja ja toinen mokoma käyttötarpeistoa. Ihana nähdä omaa tyttelitytteröä pitkästä aikaa. Pitäkäähän peukkuja myös meidän kilpauimarille.
 
Kuulostellaan taas pian!

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Syksyisiä pihapuhteita






Se on syksy nyt ja mikäs siinä, sää suosii ja suorastaan hellii! Viikonloppu on mennyt pihapuhteissa ja pian rutistan myös muutaman työasian kuntoon. Etupäässä olen kuitenkin antanut itselleni luvan vain nauttia ulkoilusta, "koirailusta" ja rakkaitteni kanssa touhuiluista.

Eilen laitoin kasvarin talviteloille. Keräsin loputkin tomaatit, chilit ja yrtit. Leikkasin laventelin ja muut maustekasvit alas ja putsasin koko kasvarin sisältä lattiasta kattoon. Myös ruukut saivat mäntysuopaliuospesun.

Kävin aiemmin viikolla ostamassa valmiiksi kevään kukkioita, joita ajattelin laittaa kasvariin hyvin suojattuna ruukkuihin kevättä odottamaan. Jostakin syystä kukkasipuleiksi valikoitui tällä kertaa vain hyvin hempeitä sävyjä. No, sillä mennään, mikä milloinkin tuntuu natsaavan viherpeukalon mielentilaan.

Sillä välin kun minä istuttelin kevätkukkasia miss Olivia sai kunnon suihkun. Täällä Oulun korkeudella on jo ollut yöpakkasia, joten ajattelin nyt olevan miss Olivian sisälle paluun aika. Valitettavasti sitruunapuun alkuni jo paleltui...

Päiväkahvien lomassa hieman siustelin kasvaria uusiksi ja selasin keväällä pikkusyssalta saamani ihanaa kirjaa. Odotan kovasti ensi kevättä ja uutta kasvukautta, mutta toisaalta minusta on ihanaa laitella kasvariin HALLOWEEN-juttuja ja myöhemmin panostaa kunnolla joulutunnelmaan. Niin ja tokihan keväällä tulee myös pääsiäinen, jolloin kasvaritunnelma ainakin villiintyy jo ihan täysillä! Kevään lapsena rakastan rairuohoa, pajunkissoja, krookuksia ja narsisseja. Hitsi, nehän unohtui kokonaan ostoslistalta!


Nyt sisätiloihin matkusti naposteltavaa herkkua ja toki ihana miss Olivia. Pyöräytin paperikassista ruukunsuojuksen, mutta taidan kuitenkin ostaa tähän LUHTA- mallistosta sen kauniin paperikassin. Tiedättekö, millaista ihanuutta tarkoitan?


Illan hämärtyessä kasvarissa alkoi näyttää jo näin tunnelmalliselta. Kasvarissa oli sisällä ihana usva, joten kuvatkin näyttävät usvaiselta. Oli kuin olisi astunut sisälle johonkin taikamaailmaan...
Nuorisolla loppuu tänä iltana klo. 20.00 treenit ja aion yllättää heidät kasvarissa tarjottavilla kermavaahto kaakokupposilla. Käyn viemässä tuonne lisää fleecehuopia ja lyhtyjä sekä radion. On sinne kuulkaas jännä hiippailla klassisen musiikin ja kynttilänvalojen keskelle!



Tähän lopuksi asiasta kukkapurkkiin. Tv-huoneen seinää komistaa nyt Sulattamon upea design-kello. Kellon sain valita ilmaiseksi "KOTI JA KEITTIÖ"- lehden kestotilaajan lahja-arsenaalista. Kiva yllätys ja kello on todella mieluinen. Niin ja hierontatuoliuutisia: uusi tuoli on saapunut kotiimme ja voi vitsit, miten hyvä se onkaan! Nyt vain kävi niin, että tyylitarkka kuopukseni totesi tuolin olevan " ehkä maailman rumin" ja että " se rumilus pilaa koko yläkerran aulan". Koska lapsen suusta kuuluu totuus, tämä kapistus aiheuttaa nyt kertakaikkisen yläkerran uudelleen sisutamisen. Esittelen siis hierontatuolin, kunhan aula on sisutettu:)
 
Ihanaista alkavaa viikkoa teille kaikille!

lauantai 5. syyskuuta 2015

Aku Ankan tuuria ja helmihetkiä




Minulla on ollut vähän huonon onnen viikko. Rasavilin (jolla edelleen on juoksu ja mieli apea) ilme on sellainen tässä kuvassa, että tuntemuksiin on nyt helppo yhtyä.
Ensiksikin autoni takuuhuolto hoidettiin niin hyvin, että kaara jouduttiin hinaamaan maanantaina uudelleen merkkihuoltoon. Olivat unohtaneet huollossa vähän kiristellä sitä ja tätä ja auto valutti vaihteistoöljyt autokatokseen. Jippajee! Arvatkaas tympikö? Homman kruunasi se, että rusakon peeveli oli hyppinyt öljyssä ja koko piha-alue oli pupuntassukuvioinen. (Sääliksi käy toki myös rusakon polkuanturoita. EI HYVÄ!)

Nooh, iloa revin siitä, että uudessa makkarissa olen saanut nukuttua ihan loistavasti. Lupasin laittaa ennen- jälkeen kuvia. Tässä siis pojan huoneen Frem Living tapetti, jonka revin rempassa pois.

Pahoittelen kuvan laatua. Tämä on kännykällä napsastu. Pojan huoneen tekstiilit toistivat samaa värikirjoa ja tapeteissa ynnä matoissa seikkailivat harmaat ruudut. Sopi pojalle todella hyvin, mutta makkarissa lopputulema olisi ollut kovin rauhaton.

Remppailun ja huhkimisen jälkeen huone saavutti nykyisen olomuotonsa. Aika paljon harmonisempaa ja selkeämpää, vai mitä?


Tykkään kovasti myös noista Annon lampuista, jotka ripustin oven pieleen. Ne tuovat mukavan lempeää valoa illan hämäryyteen.

Huono-onnisen viikon lopulla kävin myös pitkästä aikaa maakuntamuseossa. Suosittelen ehdottomasti sekä oululaisille että ulkopaikkakuntalaisille tätä kohdetta.

Mieli lepäsi ja museossa on aina jotenkin taianomainen fiilis.

Niin ja toki koko ympäröivää puistoaluetta kannattaa käydä ihastelemassa. Siellä on loistava leikkipuisto ja näyttäviä istutuksia. Puiston keskellä on nuoren yrittäjän pitämä, aivan ihana kahvio Kiikku.

Sitten pääsemmekin perjantain kökkö-kuulumiseen. Käyn aina viikon päätteeksi uimassa/vesijuoksemassa kunnon tovin uimahallilla. Siinä juoksemisen lomassa tein ostopäätöksen: minähän surautan täältä suoraan ostamaan sen hierontatuolin, josta olen pitkään haaveillut. Ajatelkaas, miten ihana visio silmissäni siinä altaassa porskuttaessa kiilui: hierontatuoli, takkatuli ja kupillinen inkivääri teetä- aaaaah! No, toimeliaana naisena toimin juuri näin. Takkatulikin jo loimutti ja väänsin takamukseni tuoliin. Se per*** oli rikki!! Verenpaine nousi. Mieli musteni. Harmitti ja suututti. Tänään pakkasin toosan kiltisti pakkaukseen, ajoin ko. liikkeeseen ja selitin tilanteen. Kaipa minä uuden saan. Näin ainakin lupasivat. Aku Ankan tuuria kai oli sekin, että ostin eilen viimeisen kaupassa olleen kappaleen. NIISK!
No, jos ja kun jonakin päivänä minulla on se toimiva hierontatuoli, otan siitä kaksinverroin enemmän ilon irti. Taidanpa jopa vaihtaa inkivääriteen syksyn ja kuutamoiltojen kunniaksi lasilliseen hyvää punaviiniä;)
 
Rauhaisaa launtai-iltaa teille kaikille!