.

.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Polka Jam 2016 ja mööbelivalssi


Olen vanhanaikainen monessa asiassa ja tämä seinäkalenterin käyttäminen on taas yksi todiste minua vastaan:) Työssäni käytän tiiviisti sähköistä kalenteria, ja aikataulut tsekkaan älypuhelimesta. ( Tosin työnantajan puhelin on oikea paholaisen masiina tällaiselle Iphonen vannoutuneelle käyttäjälle...) Vapaa-aikaa ja perhe-elämää varten tarvitsen kuitenkin kunnon seinäkalenterin. Vuosi sitten tuskailin kauppojen kisumirri ja mökkikuvakalenterien kanssa. Yöks, ei ylisöpöä kiiltokuvakalenteria meille!
 
Silloin löysin Polka Jamin selkeän ja energisen graafisen kalenterin ja ihastuin ikihyviksi. Arvatkaas, olinko onnellinen kun esikoisemme oli ostanut minulle joululahjaksi kalenterin tälle vuodelle?

Jos mahdollista, pidän tämän vuoden kalenterin kuvituksesta vielä viimevuotistakin enemmän. Huhtikuussa meillä on synttärisuma ja huhtikuun kuvakin on yksi lemppareitani. Tällaiselle kahvin suurkuluttajalle kuva sopii mainiosti muutoinkin.

Kalenterin takakannesta saa pienen ensimaun myös muista kuvista. Aika ihania ovat kyllä kaikki!

Viimeisten lomapäivien ratoksi siivoilimme kotona ja vaihdoimme myös järjestystä. Olen alkusyksystä ostanut meille Iittalan Aitio-hyllyn ihan muuta tarkoitusta ajatellen, mutta nyt sille löytyi  täydellinen paikka. Hyllyn alla on vuosi sitten joululahjaksi saamani, itse tehty puinen hedelmälaatikko.
Hyllylle haaveilen Tivoli Audio Pro:n langatonta kaiutinta, eli kunhan ostoslakkoni on ohitse, harkitsen sen hankkimista säästyneillä rahoilla.
Tarkkanäköisimmät teistä varmasti huomasivat hyllyllä olevan lasipurkin rahoineen?
Purkin tarina on hauska ja alkoi eilen. Mieheni täytti eilen 47- vuotta ja totesi päivällä, että tänään se sitten alkaa, viisikymppisten matkakassan kartuttaminen. Tästä olemme puhuneet paljon jo aiemminkin ja miehen ja lasten kanssa olemme sopineet, että lähdemme tuolloin johonkin kaukokohteeseen koko perheenä. Me maksamme reissun.
Illalla pesimme pöökipurkin hyllylle ja juhlallisesti tyhjensimme sinne kukkaroidemme sisällöt. Pesämuna on pieni, mutta kolmessa vuodessa se ehtii mukavasti kasvaa.
 
Nyt jatkan pyykin pesua ja ruuan laittamista. Esikoinen pakkailee jo ja starttaa takaisin Turkuun aikaisin tiistaiaamuna. Sitä ennen saamme yökylään vielä keskimmäisen kummitädin ja myöhemmin viikolla kuopuksen kavereita. Mukava viikko siis tulossa, vaikka esikoista on jo nyt ikävä...
 
Suloista sunnuntain jatkoa!

15 kommenttia:

  1. Mukavaa sunnuntain jatkoa Sinullekin!

    Olettepa olleet ahkeria! Onpa Teillä valoisa koti! Onnea miehellesi syntymäpäivän johdosta! Lasipurkki noteerattiin täälläkin, hyvin kolmessa vuodessa ehtii ahkeralla säästämisellä matkakassan korkoineen säästää, mukava tavoite! Viiskymppiset mekin vietimme maailmalla, minä Azoreilla delfiinien ja lasten kanssa uiden avomerellä (isäntä ei halunnut tulla merelle uimaan) ja isäntä Madeiralla Monten upeissa maisemissa ja siis lapset olivat mukana, kivaa oli ja tuli paljon mukavia muistoja!

    Onpa Sinulla kiva kotikalenteri! Minäkin olen kotona tuolaisen paperikalenterin kannattaja! Inge Löökin kalenterit miellyttää, mutta tänä vuonna meillä on Maaseudun Tulevaisuuden kuvauskilpailusta tehty kalenteri ladoista, se miellytti silmää tänä vuonna!

    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Azorit ovat pitkään olleet minun haaveeni myös! Minulla on seitsämän vuotta noihin viisikymppisiin ja silloinkin kyllä reissataan. Minusta on kiva järjestää juhlia, mutta vaikea olla juhlittavana. Tuntuu, että reissu omien rakkaitten kanssa olisi myös minulle oikea ratkaisu.
      Kunnon kalenterit ovat mahtavia! Ei haittaa ohjelmistopäivitykset tai sähkökatkot. Tiedot voi tarkistaa vaikka kynttilän valossa:)

      Poista
  2. Kyllä minulla ainakin pitää olla paperinen kalenteri sekä kotona että töissä. Niin vanhanaikainen olen. Kyllä pieni mööbleeraus aina piristää. Aloitittekin ajoissa säästämisen matkaa varten, sillä useamman hengen kustantaminen ei ole mitään halpaa leikkiä, tiedän sen kokemuksesta. Mutta kerran elämässähän sitä täyttää puoli vuosisataa ja siitä pitää nauttia. Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelmia täytyy aina välillä päästä toteuttamaan ja matkoistahan sitä usein unelmoidaan. Saas nähdä, mihin mies haluaa meidät viedä!

      Poista
  3. Ihanan lämmin tunnelma huokuu teidän kodista ♡
    Rattoisaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  4. Nätti kalenteri ja lämmintä tunnelmaa kuvissa! <3

    VastaaPoista
  5. Onpas kivan näköinen kalenteri, täytyykin tutustua tarkemmin!
    Meillä on vain omatekoinen 'kalenteri'; A4-ruudutettu sopina kokoisilla ruuduilla, ja jokainen voi merkitä kullekin päivälle menonsa ja missä päin milloinkin on....
    Meillä on lasipurkki-säästöpossulla saatu muutama juttu tavoitettua, mm. lapset pienempinä oman ison akvaarion. Surutta he 'iskivät' jokaisen meillä kävijän kimppuun kysyäkseen kolikoita, vaikka kuinka kielsin. 'Äiti on kyllä sanonut, ettei saa kinuta ja kysyä, mutta me kysytään silti....' ja eihän kukaan kieltäytynyt kahdelle pienelle pojalle....ja äiti punasteli nurkan takana. Nyt naurattaa, mutta ei silloin pahemmin :)
    Onnea tavoitteen saavuttamiseen!

    VastaaPoista
  6. Teillä on kivan näköistä! Kalenteri on kyllä hieno. Tuo olkkarin pöytä oli kyllä ihana ostos. Hieno omppulastikko tuunattuna :) Mukava iltaa ♡

    VastaaPoista
  7. Nyt ehdin vastavierailulle ja blogisi jää kyllä kiinnostamaan :) Minäkin hankin joka vuosi perinteisen seinäkalenterin, vaikka mieheni ei ymmärräkään,miksi maksan seinäkalenterista,kun niitä tulee meille ilmaiseksikin. Valitettavasti minuun eivät vain oikein iske metsäyhtiöiden ja siemennysfirmojen kalenterit :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä, etteivät kyseiset kalenterit ihan nappaa! Meilläkin on miehellä käytössä oman työpaikan seinäkalenteri ja joka sivulla näkyy työnantajan logo. En tykkää. Vuosi on muutakin kuin töitä..

      Poista
  8. Oma koti kullan kallis <3
    Kyllähän tilan kanssa pärjää ja ajattelepa sitten kun teillä on lastenlapsia, niin on tilaa temmeltää!;)
    Mukavaa sunnuntaita sinne! <3

    VastaaPoista
  9. Teillähän on kaunis koti! Niin valoisa ja avara!
    Tuosta kirjoituksestasi tunnistin kyllä itseänikin...olen joskus halunnut muuttaa pois omakotitalosta, koska kumpikaan meistä ei välitä talven lumitöistä ja ja kesällä nurmikonleikkuuta riittää mökilläkin, mutta...neljän koiran kanssa ei niin vaan omakotitaloon muutetakkaan. Kun tarkemmin sitten kuitenkin ajattelee, nyt on ihan hyvä! <3 Mukavaa loppuviikka!

    VastaaPoista